Pienen lapsen tukena huolen hetkellä
Lapsen mielessä oleva huoli voi näkyä esimerkiksi itkuisuutena, uhmakkuutena, levottomuutena, vetäytyvyytenä tai ilmetä epämääräisinä kipuina ja kolotuksina kehossa.
”Sillä hetkellä voi todeta, että nyt huomaan, että sinua ehkä painaa joku asia. Haluaisin kuulla siitä.”
”Joskus tunnemyrsky voi olla niin voimallinen tai lapsi voi olla niin lukossa, ettei juttelusta tule mitään. Silloin lapsen voi ottaa syliin tai silittää. Tärkeintä on luoda lapselle turvallinen olo siitä, että aikuinen on hänen kanssaan, oli huoli mikä hyvänsä.”
Lasta ei tule jättää yksin huolen hetkellä eikä hänen huoltaan kannata ohittaa tai mitätöidä, koska silloin voi olla, ettei lapsi halua seuraavalla kerralla enää kertoa huoltaan.
Pienen kiven vai kerrostalon kokoinen huoli
Lapsi tarvitsee huolensa jäsentämiseen aikuisen apua. Komulainen vinkkaa kysymään lapselta esimerkiksi, minkä kokoinen huoli on: ”Onko se pienen kiven kokoinen vaiko ennemmin nojatuolin kokoinen? Vai onko kyseessä mahdollisesti jopa koko huoneen tai kokonaisen kerrostalon kokoinen huoli? ”
Kun lapsen huolen koko on selvillä, voidaan rauhassa miettiä, miten yhdessä voisimme huolta pienentää. Ja että aikuinen pystyy siinä auttamaan.
Esimerkiksi jännitys tai pelko voi olla hyvin fyysinen kokemus.
”Voidaan miettiä, tuntuuko huoli jossain kohti lapsen kehoa? Jos huoli tuntuu esimerkiksi jalkapohjissa, voidaan lapsen kanssa kokeilla, lähteekö tai vaimeneeko se pomppimalla? Jos Lapsi taas kertoo, että huoli puristaa vatsaa, aikuinen voi koittaa taputella tai hieroa huolta pienemmäksi.”
”Ja yksi hyvä keino voi olla kokeilla rauhallista hengittämistä eli hengitellä sisään ja ulos, kunnes huomaa olonsa rauhallisemmaksi.”
Myös luovat konstit, kuten huolen piirtäminen, maalaaminen tai vaikkapa muovaileminen, voivat olla tehokkaita keinoja lapsen huolen käsittelyssä.
Isän taskuun vai roskikseen
Keskustelujen ja ratkaisumietintöjen jälkeen on hyvä miettiä huolelle ns. loppusijoituspaikka. Voidaan päätyä siihen, että huoli ei ehkä katoa kokonaan eikä sitä voi kokonaan unohtaa, mutta voisiko sen esimerkiksi laittaa isän tai äidin taskuun, että he voisivat pitää siitä huolta eikä lapsen tarvitsisi?
”Joskus voidaan myös tulla johtopäätökseen, että huoli onkin oikeastaan vaan ihan turha, ja sen voi hyvin päästää lentämään taivaan tuuliin tai heittää vaikka roskiin”, Komulainen toteaa.
Ennen unta vielä satu tai laulu
Stressi lisää huolia kaikenikäisillä ja tasapainoinen elämä taas vähentää stressiä. Mielenterveyden käsi on MIELI ry:n kehittämä malli kohti arkista mielen tasapainoa. Siitä on tehty lapsille ja heidän läheisille aikuisilleen oma versionsa, johon sisältyy loruja.
Erilaisista lasten elämää koskettavista huolista ja murheista on tehty myös paljon kirjoja, jotka ovat oivallinen väline asioiden käsittelyyn yhdessä. Näitä kirjoja varmasti löytyy ja kannattaa kysellä lähikirjastoista.
Kuten meillä aikuisillakin, lapsillakin huolet tuntuvat suuremmilta ja tulevat usein vasta illalla tai pahimmillaan yöllä. Silloin yhteisen huolten käsittelyn jälkeen, on vielä hyvä lukea vaikka kirjaa, jotta päivä ei pääty huoleen. Myös uneen tuudittava aikuisen laulu ja silittely luo turvaa ja tuudittaa pehmeästi uneen.
Maailman mielenterveyspäivää vietetään jälleen 10.10.2022. Näytämme yhdessä vihreää valoa huolten jakamiselle ja muistutamme, että jokaisen huoli on tärkeä. Tule mukaan!
MIELI ry tekee arvokasta työtä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi enemmän aikuisia tukemassa heidän kasvuaan ja vahvistamassa mielenterveyttä.
Sivua muokattu 15.9.2023