Toivolassa nuori voi jakaa huolensa
Kun opettaja Pirkko Kaartti tutustui kollegaansa Pauliina Ehnqvistiin noin vuosi sitten, sielujen sympatia syntyi heti.
”Meitä yhdistää erityisopettajan sydän. Olemme paljon pohtineet sitä, mikä on tärkeintä työssä nuorten kanssa”, Ehnqvist sanoo.
Nyt opettajakaksikko kehittää yhdessä Toivola-konseptia STEP-ammattiopiston Pieksämäen kampuksella. Uusi nuorten kohtaamistapa pohjautuu MIELI ry:n Hyvän mielen oppilaitos -koulutukseen, jonka molemmat kävivät viime syksynä.
”Toivolassa ideana on tavata työparina opiskelijoita, jotka hyötyvät matalan kynnyksen tuesta”, opettajat kertovat.
Tapaamisia varten on sisustettu pieni kodikas huone, Toivola. Toivolassa nuori tulee nähdyksi kaksin silmin, sillä kaksi aikuista pystyy kuuntelemaan paremmin.
”Keksimme, että voisimme alkaa puhua toivopedagogiikasta”, Ehnqvist kertoo.
Kaartti ja Ehnqvist työskentelevät Pieksämäellä STEP-ammattiopistossa, joka on osa STEP-koulutusta, joka tarjoaa muun muassa ammatillista, täydennys- ja valmennuskoulutusta.
Nuorten vahvuudet huomataan
Opiskelijoiden kohtaamiset Toivolassa ovat hyvin moninaisia: on päihteitä, taloudellisia vaikeuksia, haasteita mielenterveydessä, perheasioita.
Keskustelua ei kuitenkaan aloiteta ottamalla esiin nuoren vaikeuksia, vaan hänen monet vahvuutensa.
”Pallottelemme ideoita nuoren kanssa. Jos hänellä on meneillään hankala jakso, sen ei tarvitse olla pysyvää”, Kaartti sanoo.
Jaksaminen on monelle opiskelijalle hankalaa, koska tehokkuusvaatimukset painavat mieltä. Yhteiskunnassa korostetaan nyt yksilöllisiä oppimispolkuja, joiden tavoitteena on saada nopeasti ammatti ja päästä työelämään.
Jaksaminen on monelle opiskelijalle hankalaa, koska tehokkuusvaatimukset painavat mieltä.
”Kouluissa ei ole enää luokkia tai vuosiluokkia. Yhteisöllisyys on hävinnyt koulunkäynnistä. Siksi juhlien ja tempausten merkitys on suuri. Sitä korostetaan STEP-koulutuksessa mutta myös Toivolassa”, Kaartti ja Ehnqvist toteavat.
Yhteistyö auttaa näkemään ongelmien taakse
Kaartti ja Ehnqvist näkevät opettajien työparityöskentelyssä paljon hyötyjä.
”Yleensä opettajat tekevät työtään tosi yksin, ja näkökulma kapenee. Vaikka opettaja kysyy kuulumisia, riskinä on, että hän ei tosiasiassa kuuntele opiskelijaa”, Ehnqvist sanoo.
Ehnqvistin mukaan opettaja saattaa esimerkiksi alkaa määritellä oppilaan tilannetta itsestään käsin, keskustelu on vahvasti ohjailevaa, eivätkä nuoren omat ajatukset pääse esiin.
”Olisi tärkeää nähdä nuoren ongelmien taakse. Esimerkiksi masentuneena kukaan ei opi.”
Opettajat tunnistavat, ettei tällainen toimi varsinkaan silloin, kun nuorella on pulmia mielenterveyden kanssa.
”Olisi tärkeää nähdä nuoren ongelmien taakse. Esimerkiksi masentuneena kukaan ei opi. Jos nuorella on mielenterveystaustaa, poissaolot koulusta usein lisääntyvät. Silloin ei auta vain patistella häntä takaisin koulunpenkille”, Kaartti sanoo.
Yksi avun keino opiskelijahuollon rinnalle
Tavallisesti nuori voi joutua käymään opiskelijahuollossa usean eri ammattilaisen luona. Myös vaitiolovelvollisuuden taakse suojautuminen hankaloittaa välillä asioita. Varsinainen apu voi jäädä saamatta.
Toivolan työskentelytapa ei korvaa opiskelijahuollon toimenpiteitä, mutta siitä ei haluta tehdä myöskään uutta toimenpidettä.
”Tarkoitus on kuulla nuoren elämäntilanteesta syvemmin ja auttaa eteenpäin. Keskustelun lopputulosta ei määritellä mitenkään”, Ehnqvist kertoo.
Toivolassa haastetaan myös perinteistä opettajuutta, johon kuuluu arvioiminen. Kaartti on oppinut olemaan asettumatta siihen rooliin nuorisotyötaustansa ansiosta.
”Jatkuva arviointi on hyvin ladattua ja kuormittavaa monelle. Nykyisin myös harrastuksissa arvioidaan paljon.”
Työ rakentuu luottamukselle
Pauliina ja Pirkko aloittavat pian Mieli ry:n freelance-kouluttajina Hyvän mielen oppilaitos -koulutusten parissa. He kertovat saaneensa MIELI ry:n koulutuksesta tärkeitä näkökulmia.
”Ihan ensimmäinen oivallus oli, että kysymällä opiskelijalta kuulumisia ja kuuntelemalla aidosti ei voi koskaan rikkoa tai pahentaa mitään”, Ehnqvist sanoo.
Kaartin ja Ehnqvistin mielestä kaikki lähtee siitä, että nuori saadaan luottamaan aikuiseen. Vaikeista taustoista tulevat nuoret eivät luota välttämättä kehenkään.
Toivola-työskentely on tuonut paljon hyvää. Pirkolla ja Pauliinalla on ollut tapauksia, jossa nuoria on oltu jo kirjaamassa ulos oppilaitoksesta, mutta nyt tutkinnot ovatkin valmistumassa.
”Pyrimme pääsemään nuoren sielunmaisemaan sisälle. Se kuulostaa simppeliltä, mutta vaatii sen, että aikuinen pystyy ottamaan vastaan tuli mitä tuli. Nuoren sydämellä saattaa olla todella rankkoja asioita”, Kaartti sanoo.
Niitä kaksikko voi purkaa myöhemmin yhdessä ja tsempata toisiaan. Näin myös oma jaksaminen on turvatumpaa.
”Jotkut nuoret nauttivat aikuisten provosoimisesta, mutta senkin voi ottaa vastaan järkyttymättä. Huumorilla suhtautuminen auttaa aina. Puhumme paljon myös mukavista asioista, harrastuksista, ensi kesästä, kivasta tulevaisuudesta”, kertoo Kaartti.
Toivoa on aina
Opettajat ovat saaneet nuorilta Toivola-keskusteluista tärkeää palautetta.
”Joku juuri sanoi, että en mä oikein edes tiennyt, että mikä mun mieltä painoi, ennen kuin te kysyitte ja sitten mä vaan huomasin, että aloin kertoa”, he kertovat.
Kaiken ytimessä on toivo tulevaisuudesta. Ehnqvistin ja Kaartin mukaan sitä myös löytyy nuorilta.
Nuorilta löytyy toivoa.
”Opiskelijanuorilla on uskoa tulevaisuuteen, siksihän he ovat uskaltautuneet opiskelemaan. Jos se hetkellisesti horjuu, meidän tehtävämme on kuunnella ja tukea”, Ehnqvist sanoo.
Lisäksi nuorilla on unelmia ja haaveita – hyvä niin.
”Aikuisten tehtävä on rohkaista haaveissa eteenpäin, Kaartti sanoo.
Toivopedagogiikan viesti voisi kuulua, että nuoren elämä on ainutkertainen, ja vaikka nyt olisi pulmia, niin hyvä siitä tulee.
Kuvat: Mikko Tikkanen
Artikkelia muokattu 20.2.2023 korjattu ammattiopiston nimi oikein: STEP-ammattiopisto, Pieksämäen kampus.
Sivua muokattu 15.9.2023
Ota yhteyttä
