Työhyvinvointi vahvemmaksi
Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet samanaikaisesti digitalisaation kanssa. Ne kuormittavat monia ja uusille työelämän menetelmille on tarve.
”Henkisen ja sosiaalisen työkyvyn merkitys on kasvanut. Työntekijältä vaaditaan nopeutta, sosiaalisia taitoja ja itseohjautuvuutta, eli oman työn hallintaa ja aikatauluttamista. Monella alalla muutos on jatkuvaa, joten johdon on kyettävä johtamaan muutosta perustyönsä ohella”, Mattila-Holappa luettelee.
”Esiin nousee kysymys, että miten ehkäistään se, että osa ihmisistä tippuu työelämän ulkopuolelle, ja miten tuetaan työkyvyltään erilaisia ihmisiä pysymään työelämässä.”
Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vahvistaa mielenterveyttä
Työelämän kehityksessä on Mattila-Holapan mukaan hyviäkin puolia: tiedonkäsittelyn nopeus ja monipuoliset verkostot. Työelämän mielenterveyttä vahvistaville uusille keinoille on kuitenkin huutava tarve.
Mattila-Holapan mukaan eräs keino tukea työssä jaksamista on työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Ihmisten omien työtavoitteiden kuuleminen on yhtä lailla tärkeää. Arjen pyörteissä tulee myös vaalia ajatusta kokonaisesta elämästä ja palautumisesta.
Palautumisesta voi huolehtia pitämällä työaika kohtuullisena pitkällä tähtäimellä, mutta myös esimerkiksi tauottamalla työpäiviä.
”Palautuminen on tärkeää mielenterveyden kannalta. Ylipitkien työviikkojen tiedetään lisäävän masennusriskiä. Palautumisesta voi huolehtia pitämällä työaika kohtuullisena pitkällä tähtäimellä, mutta myös esimerkiksi tauottamalla työpäiviä. Palautumista edistää myös mielekäs vapaa-aika.”
Johtamisessa oikeudenmukaisuus on tärkeää
”Tutkimusten perusteella hyvään mielenterveyteen tai mielen hyvinvointiin työssä liittyy kokemus työn hallinnasta, oikeudenmukainen kohtelu ja se, että tulee palkituksi suhteessa ponnisteluun. Palkituksi tuleminen liittyy yhtä lailla vakaaseen työuraan ja arvostukseen, ei pelkästään rahaan”, Mattila-Holappa avaa työhyvinvoinnin aineksia.
Johto voi osaltaan luoda työpaikalle ilmapiiriä, jossa hyväksytään työkyvyn vaihtelu.
”Kenelle tahansa voi tulla tilanne, jolloin työhön on käytettävissä vähemmän voimavaroja. Jos työyhteisö on valmiiksi kuormittunut, joustaminen on vaikeaa”, sanoo Mattila-Holappa.
Johtamisessa oikeudenmukaisuus on tärkeää. Se ei ole helppoa.
”Tilanne, jossa kaikki tekisivät tasan yhtä paljon töitä, on harvinainen. Kuitenkin kova ponnistelu tulee voida palkita.”
Työnteon motivaatioon ja kokemukseen oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa myös se, miten näkee kollegoita kohdeltavan.
”Vaikka eri työntekijöitä koskevat ratkaisut olisivat erilaisia, on tärkeää pyrkiä tasapuolisuuteen sekä siihen, että kaikkien työntekijöiden tilanteita käsitellään samanlaisten prosessien kautta.”
Työn muokkausta ja kuorman keventämistä
Mattila-Holappa sanoo, että työn muokkaus on toimiva keino, jos mielenterveyden oireilu uhkaa heikentää työkykyä tai jos työkuormaa on tarvetta keventää. Työn muokkauksella tarkoitetaan työssä jaksamista tukevia työn uudelleenjärjestelyjä.
”Työaikaa voidaan lyhentää. Jos kuormitustekijät voidaan tunnistaa, tehtävänkuvaa voidaan muokata esimerkiksi siirtymällä määräajaksi toiseen tehtävään. Parityöskentely tai tukea antavan työntekijän nimeäminen ovat myös muokkauksen keinoja.”
Työn ja terveyden rajapintaa ymmärtävän työterveyshuollon kanssa tehdään suunnitelma työn muokkauksesta.
”Työterveyshuollon kanssa sovitaan seurannasta ja myöhemmin arvioidaan, oliko keinoista apua. Joskus työstä irrottautuminen on välttämätöntä, mutta jos työtilannetta arvioidaan ajoissa, sairauspoissaololta voidaan välttyä”, muistuttaa Mattila-Holappa.
Kuormituksenkin keskellä mielekkäät haasteet voivat lisätä hyvinvointia
”Jos työtehtäviä karsitaan, on huolehdittava, että työhön jää mielekkyyttä”, Mattila-Holappa teroittaa.
Muokkauksen ohella on puhuttu työn tuunauksesta, jota jokainen työntekijä voi omatoimisesti tehdä.
”Tutkimukset työn tuunauksesta ja työn imusta kertovat, että kuormittavassakin tilanteessa työntekijän hyvinvointia voivat lisätä mielekkäät haasteet sen sijaan, että karsitaan kaikki kuormitus pois.”
Myös moni määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saisi apua työn muokkauksesta.
”Työkokeilu ja työhön valmennus auttavat kokeilemaan joustavasti työssä jaksamista. Kuitenkaan kaikilla ei ole työtä, johon palata.”
Osatyökykyiset tarvitsevat polkuja työelämään
Mattila-Holappa perehtyi väitöskirjassaan työelämästä nuorena ulos jäämiseen. Siinä seurattiin määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä alle 35-vuotiaita vuosina 2008–2013.
”Taustalta löytyi vakavia mielenterveyden häiriöitä, yleisimmin mieliala- ja psykoottisia häiriöitä. Puolella häiriö alkoi ennen täysi-ikää. Joka kymmenes kärsi myös jostain fyysisestä sairaudesta”, Mattila-Holappa kuvaa aineistoaan.
Mielenterveyden häiriöön nuorena sairastuneet joutuvat usein pysyvästi pois työmarkkinoilta. Ilman kertynyttä työhistoriaa eläkeratkaisuna on kansaneläke.
”Jos takana on jonkin verran ehjää työhistoriaa, paluu työelämään on todennäköisempi, vaikka väliin tulisi työkyvyttömyysjaksoja. Tutkimuksessani työelämään palasi viidennes.”
Mattila-Holapan mukaan mielenterveyshäiriöissä töihin paluuta edistäisi psykoterapian ja työhön ohjaavan kuntoutuksen yhdistelmä useammalle.
Työpaikat voivat tukea eri keinoin töissä pärjäämistä mielenterveyden häiriön kanssa, ja polkuja työelämään voidaan rakentaa tuetun työllistämisen ja työkokeilujaksojen kautta.
Työelämän uusia käsitteitä
Kokonainen elämä
Kokonainen elämä koostuu paitsi työelämästä, muustakin elämästä. Työstä palautuminen on edellytys sille, että jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää.
Työn imu
Työhön liittyvä innostus ja ilo, myönteinen tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imua kokeva työntekijä lähtee aamulla mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä.
Työn muokkaus
Työtä sovitetaan työntekijän terveydentilaa vastaavaksi, niin fyysisen kuin mielenterveyden haasteissa, tai kuormittavissa tilanteissa. Työtä muokataan yhdessä työnantajan, ja yleensä myös työterveyshuollon kanssa.
Työn tuunaus
Työtään ja työtapojaan työntekijä voi itse järjestellä hänelle paremmin sopiviksi. Siinä ei tarvita työnantajan toimia tai erityistä terveysnäkökulmaa. Riittää, että työ sujuu paremmin ja mielekkäämmin.
Sivua muokattu 15.9.2023