Vapaaehtoistoiminta tekee hyvää
Lähes puolet suomalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan vuosien 2023-2024 aikana. Vapaaehtoistyötä tehdään kaikissa ikäluokissa, mutta hieman muita vähemmän nuorten aikuisten (25-34 -vuotiaiden) ikäryhmässä. Vapaaehtoisten tekemä työ on arvokasta myös rahassa mitattuna, sillä laskelmien mukaan sen arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain.
Vapaaehtoistyön tekeminen vaikuttaa positiivisesti tekijän hyvinvointiin: 63 % Kansalaisareenan tilaamaan kyselyyn vastanneista kertoi myönteisistä vaikutuksista elämäänsä. Vapaaehtoistoiminta koetaan myös mahdollisuutena vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja väylänä päästä osaksi itselle tärkeää yhteisöä. Erityisesti kasvokkain järjestettävä vapaaehtoistoiminta koetaan mielekkääksi. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään auttamisen, talkootöiden sekä hallinto- ja luottamustehtävien parissa. Merkityksellisimmäksi asiaksi nousee muiden auttaminen.
Miksi muiden auttaminen motivoi?
Ihmislajin kannalta yhteistyö ja toisista huolehtiminen on ollut aina ratkaisevaa. Eniten apua tarvitsevien tukeminen on ollut kautta aikojen perustavanlaatuisen tärkeää ihmisyhteisöille.
Vapaaehtoistoiminta ei ole yhdensuuntaista vain toiminnan kohteena olevaa hyödyttävää tekemistä, vaan omaa aikaansa antava hyötyy siitä myös itse. Se voi kehittää taitoja tai olla muulla tavoin merkityksellistä tekijälleen. Merkityksellisyys ja motivaatio ovat toiminnan ytimessä. Erityisesti kyse on sisäisestä motivaatiosta, siitä että toiminta on lähtöisin ihmisen omasta arvoista ja halusta toimia ja se on itsessään palkitsevaa. Motivointiin ei silloin tarvita ulkoisia palkkioita kuten rahaa.
– Auttaminen voi tarjota ihmiselle kokemuksen siitä, että voi itse tehdä konkreettisesti jotain hyvää ja ”kantaa kortensa kekoon”, kertoo MIELI ry:n kriisiauttamisen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Rantakärkkä.
Muiden auttaminen lisää usein auttajankin hyvinvointia ja tukee myös hänen mielenterveyttään. Auttaminen on monelle vapaaehtoiselle myös omien arvojen mukaan elämistä, jolloin auttaminen tuntuu merkityksellistä. Vapaaehtoistoiminta lisää myös auttajien osallisuuden kokemusta.
”On minun vuoroni olla hyödyksi”
Vapaaehtoisuuteen voi houkutella auttamisen palkitsevuuden lisäksi ajatus siitä, että on itse saanut jotain hyvää ja tällä tavoin voi ”maksaa takaisin”. Tämä on tuttu motiivi myös Satu Rantakärkälle.
– On mahdollista, että joku on saanut apua aiemmin omiin vaikeuksiinsa ja nyt kun itsellä on parempi hetki elämässä, hän haluaa auttaa muita.
Auttamistyössä oman elämän tasapaino onkin tärkeää, jotta on mahdollista tukea muita. Toisaalta myös auttamisroolissa saadaan usein vastapainoksi merkityksellisiä hetkiä ja palkitsevaa vuorovaikutusta.
– Paras palkinto on varmasti jokaiselle henkilökohtainen. Vapaaehtoisuus voi lisätä vapaaehtoisen omaa pystyvyyden tunnetta ja tarjota mahdollisuuden oppia uusia tai kehittää vanhoja taitoja. On tosi palkitsevaa, että pääsee tekemään jotain omien arvojen mukaista, Rantakärkkä summaa.
Järjestöt ovat vapaaehtoistoiminnan tärkeä kivijalka
Järjestöt, yhdistykset ja seurat ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä. Vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä helpottaa erityisesti, jos tarjolla on lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä. Oman elämäntilanteen sopivuus on toiseksi tärkein osallistumista helpottava tekijä. Tärkeää on myös tieto siitä, mihin on sitoutumassa.
Kun autetaan muita ihmisiä, on tärkeää huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Se on olennainen osa toiminnan järjestämistä. Jos kuormaa kertyy liiaksi ja homma alkaa tuntua työltä, on vaikea jatkaa mukana toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta ei saa kuormittaa tai viedä liikaa voimavaroja.
– On tosi tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa organisoiva taho tukee vapaaehtoisten hyvinvointia. Esimerkiksi MIELI ry:n vapaaehtoisille kriisiauttajille kuuluvat aina purkukeskustelut, työntekijöiden tarjoama tuki, mahdollisuus osallistua työnohjauksiin ja jatkokoulutuksiin sekä yhteiset virkistykset, Rantakärkkä listaa.
Terveisiä MIELI ry:n vapaaehtoisilta
Mitä MIELI ry:ssä kriisiauttamisen vapaaehtoistehtävissä toimivat itse kertovat omasta roolistaan ja vapaaehtoistoiminnan merkityksistä heille?
”Vapaaehtoistyö MIELI ry:ssä on merkityksellistä ja monipuolista – pääsee ihan oikeasti vaikuttamaan. Kun saa olla mukana ihmisen matkassa ja nähdä toivon pilkahdus mahdottomassa tilanteessa, se antaa ihan sikana virtaa. Plussaa on myös joustavuus ja mahdollisuus oppia käytännössä.”
”On voimauttava kokemus, kun on voinut olla hetken jonkun matkakumppanina ja tuoda tukea hätään ja ahdistukseen.”
”Kriisiauttamisessa oppii vuorovaikutustaitoja ja läsnäoloa haastavissakin tilanteissa. Se on ikääntyvälle ihmiselle myös oiva tapa oppia uutta, ymmärtää paremmin itseä nuorempien maailmaa ja haasteita sekä vahvistaa ja ylläpitää omia kognitiivisia kykyjä.”
”Kriisiauttaminen toteuttaa omaa päämäärääni – tukea muita löytämään oma suurenmoisuutensa. Minulle tuo mielihyvää se, että voin tukea toista voimautumaan ja jatkamaan taas matkaa omin jaloin eteenpäin.”
”MIELI-yhteisössä saan tehdä merkityksellistä työtä – minua tuetaan ja pidetään huolta. Vaikka aiheet ovat joskus raskaita, keskustelut päättyvät usein toiveikkuuteen.”
”Voin olla kuuntelija, joka tuo valoa vaikeaan hetkeen. Toiminta joustaa elämäntilanteen mukaan, ja koulutus antaa vahvan pohjan myös omaan hyvinvointiin.”
”Vapaaehtoistyön kautta olen saanut lisää työkaluja elämiseen, olemiseen ja kohtaamiseen. Koen, että vapaaehtoistyössä opittava kohtaaminen on suorastaan kansalaistaito.”
”Olo on jotenkin hyvin kiitollinen, kun saan toimia vapaehtoisena.”
Lähteet:
https://kansalaisareena.fi/aineistoa/usein-kysyttya-vapaaehtoistoiminnasta/
Lehtonen, Viivi & Vuorilehto, Hannele 2023.
Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys vapaaehtoisille – Vahvikelinjan
vapaaehtoisten kokemuksia. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/808916/Lehtonen_Vuorilehto.pdf?sequence=2
Martela, Frank 2025. Älä etsi onnea. Epätyypillisiä
elämänohjeita nykyihmiselle. Gummerus.
https://www.parliament.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf
Vapaaehtoistoiminta Suomessa, Taloustutkimus 2024
https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf
