Vuorovaikutus on valmentajan keskeinen työväline
“Valmentaminen on aina vuorovaikutusta ihmisten välillä”, urheilupsykologi ja psykoterapeutti Hannaleena Ronkainen sanoo. Hän työskentelee Huippu-urheilun instituutti KIHUn väitöskirjatutkijana sekä psykoterapeuttina omalla vastaanotollaan.
Ronkaisen mukaan valmentamisen psykologia on läsnä jokaisessa valmennustilanteessa. Se ei ole siis mikään erillinen osa valmennusta.
“Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa valmennettavan mielen hyvinvointiin ja sitä kautta suorituskykyyn”, hän kertoo.
Ronkainen sanoo, että vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa siihen, miten mieli ja keho toimii.
“Valmentajan ohjeet, katse ja eleet vaikuttavat siihen, miten turvalliseksi nuori urheilija kokee valmennustilanteen, miten hän uskaltaa heittäytyä kokeilemaan uusia juttuja, ja on avoin uuden oppimiselle.”
Lisäksi vuorovaikutus voi joko vahvistaa tai heikentää urheilijan mielen hyvinvointia.
“Kannustavalla ja arvostavalla vuorovaikutuksella voimme tukea urheilijan myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa. Kielteinen ja mitätöivä vuorovaikutus taas voi aiheuttaa stressiä ja estää edistymistä.”
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valmentaja saisi antaa korjaavaa palautetta tai asettaa rajoja.
“Keskeistä on tunnistaa, miten palaute annetaan. Kun urheilijan ja valmentajan vuorovaikutus pohjautuu molemminpuoliseen luottamukseen, siihen mahtuu myös napakka suora palaute.”
Psykologinen joustavuus vahvistaa mielenterveyttä
Ronkainen tutki väitöskirjassaan psykologisen joustavuuden ja urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin yhteyksiä.
Väitöstutkimuksen mukaan psykologisen joustavuuden harjoittelu lisää urheilijoiden kokemaa psyykkistä hyvinvointia ja vähentää stressioireita.
Psykologinen joustavuus tarkoittaa sitä, että urheilija kykenee tunnistamaan ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten vaikutuksia toimintaansa ja olemaan häiriintymättä niistä henkisesti ja emotionaalisesti haastavissa tilanteisissa, joita hän kohtaa esimerkiksi kilpailutilanteessa.
Psykologisesti joustava urheilija pystyy toimimaan tavalla, joka on hänen omien arvojensa ja hänelle tärkeiden asioiden mukainen.
“Urheilijalle ja valmentajalle on hyödyllistä muodostaa avoin suhde tunteisiin ja ajatuksiin. Keskeistä on se, miten suhtaudutaan vaikkapa jännitykseen tai häpeään. Kun häiritsevät tuntemukset voi vain huomata ja hyväksyä ilman reagointia, niin voidaan keskittyä paremmin varsinaiseen urheilusuoritukseen.”
Urheilija harjoittelee keskittymistä hetkeen
Psykologista joustavuutta voidaan viedä myös ruohonjuuritason valmentamiseen.
“Voidaan esimerkiksi pohtia sitä, mikä on se ankkuri, suorituksen kannalta tärkein asia, johon urheilijan tarkkaavaisuus kiinnittyy.”
Se voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ”pidä katse pallossa”.
“Alkuun keskittymistä voi harjoitella hetkessä olemiseen esimerkiksi hengitykseen keskittymisen kautta. Kun ajatukset lähtevät harhailemaan epäolennaisiin asioihin, se vain huomataan ja palautetaan tarkkaavuus takaisin hengitykseen.”
Tämän jälkeen keskittymistä voidaan harjoitella harjoitustilanteissa.
“Keskeistä on se, että keskittyminen palautuu aina ennalta sovittuun tärkeään asiaan, ankkuriin. Samalla harjoitellaan virheiden hyväksyntää, kun huomataan mielen tuottavat erilaisia häiritseviä ajatuksia, mutta niiden voi antaa tulla ja mennä ilman reagointia.”
Psykologinen joustavuus on siis hyvä tapa kehittää mielen hyvinvointia ja sopeutumiskykyä erilaisiin eteen tuleviin haasteisiin.
Kohtaava valmentaja –hanke nostaa esiin mielenterveyden merkityksen urheilussa
Ronkainen on mukana KIHU:n Kohtaava valmentaja -hankkeessa, joka kannustaa valmentajia ja urheiluseuroja lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen.
Hankkeessa lisätään keskustelua ja tietoisuutta mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen mahdollisuuksista ja tärkeydestä urheilussa.
Siinä myös vahvistetaan lasten ja nuorten valmentajina toimivien psykologista ja pedagogista osaamista niin, että valmennusarki on mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevaa.
“Turvallisessa ympäristössä urheilijat uskaltavat heittäytyä, tehdä virheitä ja oppia niistä, mikä on olennainen osa kehittymistä.”
Tavoitteena on myös MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -sisältöjen jalkauttaminen keskisuomalaisiin urheiluseuroihin.
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat keskisuomalaisissa seuroissa toimivat 10–15-vuotiaiden lasten ja nuorten valmentajat, vapaaehtoisvalmentajista ammattivalmentajiin.
“Keskeistä on se, että valmentaja tarjoaa urheilijalle tukea, opettaa suhtautumaan virheisiin oppimisprosessina ja toimii johdonmukaisen turvallisesti haasteista huolimatta.”
