Kuinka itsemurhauhkan voi tunnistaa ja ottaa puheeksi?
Marena Kukkonen MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksesta kertoo, mitkä ovat itsetuhoisuuden hälytysmerkit, miten itsemurha-ajatukset voi ottaa puheeksi, ja mistä voi hakea apua.
Millaiset hälytysmerkit toisen käyttäytymisessä voivat viitata itsetuhoisuuteen?
Toisen ihmisen käyttäytyminen voi alkaa vähitellen muuttumaan niin, että hän alkaa vetäytyä, esiintyy väsymystä tai ärtyisyyttä, alkoholin käyttö lisääntyy tai nukkuminen vähenee tai lisääntyy. Voi ilmetä jotain sellaista, mistä huomaa, että läheinen ei käyttäydy samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Varsinkin jos toinen rupeaa vihjailemaan, että millään ei ole mitään väliä, olisi ihan sama, jos kuolisin, tai nyt on ihan liikaa kaikkea, nämä ovat hälytysmerkkejä, joiden kohdalla kannattaa alkaa reagoida ja kysyä, onko kaikki ok. Myös voimakas toivottomuuden ja umpikujassa olemisen tunne saattavat olla itsemurhakriisin hälytysmerkkejä.
Mikä on hyvä tapa ottaa itsetuhoisuus puheeksi?
Jos herää huoli, oikea tapa on kysyä suoraan. Silloin voi kysyä esimerkiksi: ”onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?” Kysymyksen lisäksi on hyvä todeta, että olen huolissani sinusta, tai kysyä voinko auttaa sinua jollakin tavalla.
Usein pelkäämme kysymistä. Yleensä kuitenkin tunnemme läheiset ihmiset hyvin ja tiedämme miten heitä kannatta lähestyä.
Tärkeintä on, että rauhoittuu ensin itse ja rauhoittuu kuuntelemaan toisen vastauksen.
Mitä tehdä, jos läheisellä on itsetuhoisia ajatuksia?
Jos kuulemme, että toisella on itsemurha-ajatuksia, on luonnollista, että saatamme pelästyä tai hätkähtää. Ensin on kuitenkin hyvä rauhoittua kuuntelemaan, mitä hän haluaa kertoa ja miltä hänestä tuntuu. On tärkeää, ettei toisen ajatuksia tai tunteita mitätöidä tai torjuta, jotta keskustelutilanne pysyy turvallisena.
Meidän ei tarvitse ratkaista kenenkään ongelmia. Tärkeintä on, että olemme läsnä, olemme kiinnostuneita, emme jätä yksin ihmistä, joka on juuri sillä hetkellä pulassa. Se jo auttaa, että kannattelemme toista vaikeiden hetkien ja tilanteiden yli.
Itsetuhoinen ajattelee helposti, että hän on yksin ongelmiensa kanssa, eikä kukaan kuule tai ymmärrä. Silloin jo se, että on jonkun mielessä, voi auttaa pääsemään vaikeasta tilanteesta yli.
Keskustelun päätteeksi on hyvä pohtia yhdessä mistä läheinen voi saada ammattiapua itsetuhoisiin ajatuksiin. Läheistä kannattaa rohkaista hakemaan apua ja tarvittaessa auttaa ensimmäisen askeleen ottamisessa. Jos läheisellä on voimakkaita itsemurha-ajatuksia tai aikeita, tulee läheinen ohjata päivystykseen tai soittamaan hätänumeroon.
Mikä toimii huonosti?
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ei syyllistä toista, ei yritä piristää, eikä väistele vastausta tyyliin, että minullakin oli kerran tosi paha olla. Nimenomaan keskitytään vain siihen ihmiseen, joka kertoo omaa tarinaansa ja omia tuntemuksiaan.
Tärkeintä on, ettei sivuuta toisen tunnetta tai kertomusta.
Suuttuminen tai vähättely ei helpota toisen ihmisen oloa, päinvastoin, se voi lisätä toisen tuskaa, ja voi olla, että hän ei enää koskaan palaa asiaan ja kerro siitä kenellekään.
Mistä apua voi hakea?
Avun hakemista voi ensin pohtia ystävän tai läheisen kanssa. Riittääkö se, että juttelemme, vai otetaanko yhteyttä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan tai työterveyshuoltoon, lähdetäänkö psykiatrian poliklinikalle tai terveysasemalle, vai onko tilanne jo niin vaarallinen, että on hyvä lähteä suoraan päivystykseen.
Myös kriisikeskuksiin, Kriisipuhelimeen ja Sekasin-chattiin voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Auttavan henkilönkin on hyvä purkaa tunnetta ja ajatuksia, esimerkiksi soittamalla Kriisipuhelimeen.
Jos tilanne ei ole ihan akuutti eikä ole suoraa vaaratilannetta päällä, voi vaikka sanoa, että sopiiko, että soitan sinulle huomenna, puhutaan huomenna lisää, tavataanko parin päivän kuluttua.
Mistä tietää, että avun hakemisella on kiire?
Jos huomaa, että toinen on tosi kiihtynyt ja vähän sekava, niin silloin on tilanne päällä. Silloin ensiksi soitetaan hätäkeskukseen ja kysytään, miten nyt tulee toimia. Voi myös sanoa toiselle, että lähdetäänkö yhdessä päivystykseen.
Jos huomaa että joku on jo tehnyt itselleen jotain, ottanut vaikka lääkkeitä tai viillellyt, silloin soitetaan hätäkeskukseen ja pyydetään ambulanssi paikalle. Siirretään se toiminta ja vastuu ammattihenkilökunnalle. Mutta voi myös yhdessä toisen kanssa lähteä hakemaan apua.
Tärkeintä on, ettei jätetä itsetuhoista ihmistä yksin tunteiden, ajatusten ja tekojen kanssa.
Itsemurhariskin tunnistaminen – itsemurhariski on suuri, jos henkilö
- puhuu halustaan kuolla
- etsii itsemurhakeinoja
- puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi
- puhuu olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua
- puhuu olevansa muille taakkana
- lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään
- käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti
- nukkuu liian vähän tai liian paljonvetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi
- osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa
- liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen
Oireita on monenlaisia, joten luota vaistoosi. Tunnet läheisesi ja tiedät mikä on hänelle tyypillistä ja mikä ei. Mikäli kaikki ei tunnu olevan kunnossa, ota asia rohkeasti puheeksi ja kysy onko hänellä itsetuhoisia-ajatuksia tai miettinyt itsemurhaa.
Kuva: Pia Ingberg
Yksikin itsemurha on liikaa. Yksikin keskustelu voi auttaa.
Avullasi voimme tarjota apua hädän hetkellä. Liity kuukausilahjoittajaksi tai tee kertalahjoitus.
Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä on 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voi puhua turvallisesti. Kannustamme kaikkia kysymään läheisiltä ja itseltä: Mitä kuuluu?
Sivua muokattu 12.8.2024