Siirry sisältöön

Älä jää yksin kriisitilanteessa

Miksi puhuminen on tärkeää vaikealla hetkellä? Kuunteleminen ja kohtaaminen helpottavat ja auttavat tuntemaan, että kriisistä ei tarvitse selvitä yksin.
Visa Kuusikallio

Kenen tahansa elämä voi muuttua hetkessä. Läheisen kuolema, oma sairastuminen tai taloudelliset vaikeudet voivat horjuttaa hyvinvointia konkreettisesti ja kokemuksellisesti. Kun todellisuus muuttuu liian nopeasti, oma mieli yrittää jäsentää uudenlaista tilannetta. Tunteet myllertävät ja olo tuntuu vaikealta valveilla ja herättää yölläkin.

On hyvin tavallista, että solmussa olevien ajatusten ja tunteiden kanssa jää yksin, vaikka ihmisiä olisikin ympärillä.

Ahdistus saattaa ilmetä toisilla runsaana puhumisena ja vatvomisena, toisilla puolestaan hiljaisena vetäytymisenä. Elämän kriisitilanteessa arjen normaalit tilanteet saattavat alkaa tuntua ylivoimaisilta tai liian ahdistavilta kohdattaviksi.

On hyvin tavallista, että solmussa olevien ajatusten ja tunteiden kanssa jää yksin, vaikka ihmisiä olisikin ympärillä. Aiemmin tukea antanut sosiaalinen yhteys voi tuntua vieraalta ja yhteydenotto pelottaa. Kokemus itsestä on paljas ja haavoittuva.

Kriisin hetkellä olisi tärkeää tulla kohdatuksi ja kuulluksi.

Kriisitilanteen synnyttämät reaktiot ovat luonnollisia. Shokki, lamaantuminen, levottomuus, univaikeudet ja tunteiden aaltoilu ovat yleisiä reaktioita tilanteisiin, joissa omat keinot eivät riitä järkyttävän asian käsittelemiseksi. Silloin juuri olisi tärkeää, että tulisi kohdatuksi ja kuulluksi. Keskeneräisenä ja ymmällään, ilman vaatimusta olla vahva.

Apua saa ja kannattaa pyytää

MIELI Kriisichatissa ja -puhelimessa eli päivystysluonteisessa kriisiavussa keskitymme kriisin kohdanneen kuulemiseen, rauhoittamiseen ja tarvittaessa seuraavien askeleiden miettimiseen.

Yksi keskustelu ei poista kriisiä. Mutta se voi katkaista avuttomuuden ja yksinäisyyden tunteen

Päivystäjät linjoilla kysyvät myös itsetuhoisista ajatuksista. Useimmiten suora kysyminen ja keskustelu vaikeasta aiheesta riittää helpottamaan oloa. Jakaminen ja myötätuntoisen ihmisen kanssa käyty keskustelu rauhoittaa ja vahvistaa toivoa kaiken keskellä.

Yksi keskustelu ei poista kriisiä. Mutta se voi katkaista avuttomuuden ja yksinäisyyden tunteen. Se voi palauttaa toivon, joka kriisissä usein katoaa näkyvistä. Siksi kriisin keskellä tärkeintä on tulla kohdatuksi — toisen ihmisen toimesta, rauhassa ja ilman kiirettä. Se voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa yhteyttä myös omiin sosiaalisiin verkostoihin. 

Moni saattaa tehdä puhelun jälkeen hyviä pieniä tai suuria päätöksiä, jotka vievät omaa tilannetta parempaan suuntaan. Päätös voi olla vaikka puhuminen läheiselle, ajan varaaminen MIELI ry:n kriisikeskusverkoston kriisivastaanotolle tai jokin muu teko, joka on aikaisemmin tuntunut mahdottomalta. 

Apua saa ja kannattaa pyytää, kun tilanne sitä vaatii.

”Saat mut itkemään kun puhut niin toiveikkaasti. Kiitos kun olit siinä ja kuuntelit.”

– Palaute MIELI Krisichatista

Mitä kriisikeskustelu antaa?*

1. Toivo, helpotus, myötätunto itseä ja tilannetta kohtaan

”Sain toivoa jaksaa.”

”Otan mukaani keskustelusta rauhoittuneen ja helpottuneen olon.”

”Ymmärrän, että nämä huolet ja reaktiot ovat normaalia.”


2. Konkreettiset toimintasuunnitelmat itselle

”Aion puhua itsetuhoisuudesta terveydenhuollossa.”

”Koetan ottaa ongelmavyyhdin käsittelyyn metodin, jossa ongelmat jaetaan omiin koreihin ja käsitellään yksi kerrallaan.”

”Lähden muiden ihmisten pariin, että en miettisi yksin vaikeaa tilannetta koko päivää.”

3. Kuulluksi tuleminen, tuen ja keskustelun merkitys

”Sain sen, että tulin kuulluksi ja sain puhua asioista, jotka ahdisti.”

”Muistan, että puhuminen auttaa.”

”Soitin ensimmäistä kertaa. Nyt tiedän, että voin soittaa uudestaan, jos olo huononee.”

*Kriisikeskusteluiden merkitystä kysyttiin keskustelujen jälkeen yhteyttä ottaneilta


Käärijä

Tehdään keväästä helpompi.

Pidetään yhdessä jokaisesta mielestä huolta. Osallistu Mielinauha-kampanjaan ja lahjoita nyt.


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin:

mielinauha.fi