Eduskunta keskusteli 7 tuntia nuorten tulevaisuudesta – mitä jäi käteen?
Kirjoittaja
Terapiatakuu olikin keskustelussa useimmin mainittu ratkaisu nuorten mielenterveyden haasteisiin. Hallitus kertoi lasten ja nuorten terapiatakuun tulevan voimaan vuoden 2025 alusta. Tämä on selvä parannus mielenterveyspalveluiden perustasolle. Selvyyttä ei sen sijaan tullut terapiatakuun yläikärajasta. Sen tulisi ulottua nuorisolain mukaisesti 29-ikävuoteen saakka.
Mistä hallitus ei puhunut? Siitä, että se poisti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamisen resurssit ensi vuodelle. Siis itse hallitusohjelmaansa budjetoimansa kuusi miljoonaa euroa vuodelle 2024 lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen.
Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä ja nuorten ja nuorten aikuisten paha olo ja hätä on valtava. Kuudella miljoonalla olisi voitu tarjota nuorille keskusteluapua ja tukea sillä aikaa, kun terapiatakuuta odotellaan. Sekasin-chattiin tulee vuodessa 160 000 yhteydenottoa, joista pystytään vastaamaan noin neljäsosaan. Joka kymmenes keskustelu koskee itsetuhoisuutta. Hallitus sanoo vahvistavansa nuorten mielenterveyden chat-palveluita, mutta missä ovat resurssit?
Vähälle keskustelulle jäi myös hallituksen esitys yli 200 miljoonan euron avustusleikkauksista nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialalle sekä sosiaali- ja terveysjärjestöille vuodesta 2027 alkaen.
MIELI ry valmisteli viime syksynä päättäjille ratkaisuehdotukset nuorten mielenterveyskriisiin 143 organisaation yhteistyönä. Nuorten hyvinvointiohjelman yli 70 keinosta noin puolet päätyi hallitusohjelmaan.
Eduskunnan keskustelussa näkyi kansanedustajien lisääntynyt ymmärrys mielenterveydestä. Ymmärretään, että kaikilla politiikan sektoreilla on vaikutuksia mielenterveyteen, ja mielenterveys on keskeinen tekijä esimerkiksi opiskelu- ja työkyvylle.
Seitsemän tunnin keskustelun jälkeenkään ei selvinnyt mikä on hallituksen tavoite nuorten mielenterveydessä. Mitä halutaan saada aikaan tällä eduskuntakaudella? Jos ei tiedä mihin tähtää, on haastavaa saavuttaa ja arvioida tulosta.
No, mikä herätti toivoa? Ei ehkä yllättävää, mutta suurimman toivon toi iältään nuorin kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.) ryhmäpuheenvuorossaan:
”Meidän ongelma on, että politiikassa etsitään pikavoittoja korkeintaan vaalikausi eteenpäin ja kerrallaan… Yksikään puolue ei uskalla investoida riittävästi mielenterveyden hoitoon, ennaltaehkäisyyn, varhaiseen apuun perheille ja kouluun, vaikka me tiedämme, että se maksaisi itsensä takaisin… Niin kauan kuin jokainen puolue pelkää ottaa vastuun meidän nuorten ihmisten tulevaisuudesta ja Suomen tulevaisuudesta, niin kauan meidän on täällä salissa turha huudella ja yhä useampi nuori murtuu ja mieli rapautuu.”
Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta keskiviikkona 22.11. Hallitus sai luottamuksen äänillä 97–76. Luottamusta tulisi kysyä myös kaikkein tärkeimmiltä, eli nuorilta. Ovatko päättäjät panostaneet tarpeeksi nuorten mielenterveyskriisin ratkaisuun ja tulevaisuuteen? Toteutuuko säästötalkoissa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus?
Ota yhteyttä
Johanna Kujala
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
+358 40 574 1922
etunimi.sukunimi@mieli.fi