Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Kirjoittaja
Saadaanko psyykkinen kuormittuneisuus kääntymään laskuun? Miten hallitusohjelma tähän vastaa?
Viime vuosina moni on kärsinyt kuormituksesta, erityisesti nuoret ja työikäiset. Pandemian, sodan ja ympäristökriisin lisäksi monella on elämässä omiakin vaikeuksia. Psyykkinen kuormitus ei ole vain yksilöiden asia: se heijastuu perheiden ja työyhteisöjen arkeen, ja sillä on merkitystä koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta.
Tästä huolimatta hallitusohjelmassa ei suoraan edes mainita psyykkistä tai henkistä kriisinkestävyyttä. Ainoa viittaus asiaan löytyy yllättäen kulttuurin yhteydessä: ”Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle”. On toki hyvä, että yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa päivitetään ”vastaamaan uuden turvallisuusympäristön vaatimuksia”.
Ihmisten jaksamisesta ja resilienssistä huolehtiminen on myös väistämättä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Tämä olennainen asia jää hallitukselta hahmottamatta.
Lupaus lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuutta
Positiivista on hallitusohjelman lupaus lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuutta yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Toivottavasti tämä muistetaan myös rahoituksena tulevissa budjettiriihissä. Myönteistä on myös palvelujen vaikuttavuuden huomioiminen.
Samoin kolmas sektori mainitaan osana kokonaisturvallisuutta ja poikkeustilanteisiin varautumista. Järjestöt ovatkin usein huolehtimassa akuuteista kriisitilanteista. Niihin varautumista tulisi kuitenkin suunnitella ja harjoitella viranomaisten kanssa.
Suuret sosiaaliturvan ja palveluiden säästöt lisäävät psyykkistä kuormitusta
Suurimmat yksittäiset leikkaukset kohdistuvat hyvinvointialueiden rahoitukseen, joka on jo nyt suurissa ylityspaineissa koronapandemian jälkeen. Tämä on kriittistä myös kolmannen sektorin tarjoaman kriisiavun kannalta.
Nyt kolmannes eli varsin merkittävä osa MIELI ry:n kriisikeskusten rahoituksesta tulee järjestöavustuksina hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueiden rahavaikeudet heijastuvat sekä ihmisten avun saantiin että järjestöjen edellytyksiin auttaa heitä. Koulutetut vapaaehtoiset vastaavat jo nyt joka toiseen puheluun, eikä kaikkea voi jättää heille. Ilman järjestöavustuksia esimerkiksi Kriisipuhelimen yöpäivystystä on mahdotonta järjestää.
Hallitusohjelmassa kaavaillut 100 miljoonan suorat leikkaukset sote-järjestöjen valtionrahoitukseen ovat kestämättömät. Pitkällä tähtäimellä ne tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.
Rajalliset resurssit on käytettävä viisaasti: esimerkiksi ennaltaehkäisy on aina edullisempaa kuin vaativampi hoito tai tuki. Yhteiskunnan heikoimpiin kohdistuvat leikkaukset taas horjuttavat luottamuksesta ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta rakentuvaa psyykkistä turvallisuutta.
Suuret sosiaaliturvan ja palveluiden säästöt lisäävät psyykkistä kuormitusta jo valmiiksi vaikeassa elämäntilanteessa elävillä ihmisillä. Nyt ihmisten kasvavalle avun tarpeelle ja ennaltaehkäisyn vahvistamiselle ei heru ymmärrystä.
Järjestöt tarvitaan mukaan tasaveroisesti kehittämään palveluja hyvinvointialueilla
Hallitusohjelmassa kansalaisyhteiskunnan rooli hyvinvointialueilla jätetään auki. Joillakin hyvinvointialueilla yhteistyö järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa on jo tiivistä kumppanuuksineen ja yhteisine palvelupolkuineen. Monella alueella tämä työ on kesken tai ei ole edes alkanut.
Hallitusohjelmassa halutaan ”varmistaa yhteistyö muun muassa hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien välillä” sekä ”Selkiytetään työn- ja vastuunjakoa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä ja poistetaan päällekkäisyyksiä.”
Jos tuen saaminen halutaan varmistaa yhdenvertaisesti joka puolella Suomea, valtioneuvosto ja ministeriöt voivat ohjata kaikki hyvinvointialueet ottamaan järjestöt tasaveroisesti mukaan kehittämään palveluja.
Kylmää kyytiä maahan muuttaneille
Maahan muuttaneille on kylmää viestiä. Epävarmuutta ja hallinnollista taakkaa lisätään lyhentämällä lupien kestoa ja erottelemalla ihmisiä statuksen perusteella. Esimerkiksi toissijaisen suojelun luvan saisi jatkossa aina vain vuodeksi kerrallaan. Turvapaikanhakijana maahan tullut ja työpaikan löytänyt ei saisi hakea työlupaa eli ei voi vaihtaa oleskelun statusta.
Maahanmuutto on psyykkisesti kuormittava kokemus. Vieraaseen kulttuuriin asettuminen on vaativaa, oleskelulupien käsittelyajat pitkiä ja lopputulos epävarma. Arkea hankaloittaa se, että ilman passia tai henkilöpapereita ei voi tehdä töitä eikä saa pankkitiliä. Monella turvapaikanhakijoista on taustalla vaikeita traumaattisia kokemuksia. Moni kokee Suomessa syrjintää ja rasismia. Myös eri kansallisuuksia kohdellaan epätasa-arvoisesti: ukrainalaisia halutaan auttaa, muita sotaa paenneita kohdellaan eri tavoin.
Näihin kuormituksen lähteisiin hallitusohjelma ei anna vastauksia vaan lisää epävarmuutta, ihmisten erottelua ja kovia asenteita. Oikeus mielenterveyteen koskee kuitenkin kaikkia taustasta riippumatta.
Resursseja tarvitaan luottamusta osallisuutta ja aktiivista toimijuutta vahvistaviin toimiin
Hallitusohjelmasta puuttuvat konkreettiset suunnitelmat työikäisten hälyttävän korkean psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseen.
Hallitusohjelma ei tunnista mielenterveyden ja resilienssin merkitystä Suomen turvallisuudelle.
Sosiaaliturvan, sote-palveluiden ja järjestörahoituksen leikkaukset ovat vaarassa lisätä jo nyt huolestuttavaa työikäisten kuormittuneisuutta, mikä heijastuu perhe-elämään ja vanhemmuuteen. Siitä kärsivät sukupolvien ketjussa nuorimmat ja vanhimmat, joista työikäisten roolina olisi pitää huolta.
Kaikkien Suomessa asuvien luottamuksella, osallisuudella ja aktiivisella toimijuudella, kotoutumista tukevilla toimilla ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksillä on suuri merkitys kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Näille tarvitaan huomiota ja resursseja.
MIELI ry:n kriisipalveluista apua ympäri Suomen
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä sekä viidellä muulla kielellä arkipäivisin. Kriisipuhelimeen otettiin viime vuonna yhtyettä yli 400 000 kertaa ja käytiin 93 000 keskustelua.
MIELI ry:n kriisikeskusverkosto tarjoaa matalan kynnyksen apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa 22 kriisikeskuksessa ympäri Suomen. Keskusteluapua kriisityöntekijältä saa ilman lähetettä, maksutta ja nimettömästi.
Tavallisimmat syyt yhteydenotolle ovat ihmissuhdeongelmat, paha olo, itsetuhoisuus ja äkillinen läheisen menetys. Keskusteluavun tarve on suuri ja ollut kovassa kasvussa viime vuodet.
Kesä on kiireisintä aikaa etenkin Kriisipuhelimessa, kun muut toimijat vähentävät tai sulkevat palvelujaan lomakaudeksi.
Kriisityö on hyvin kustannustehokasta. Se vähentää muuta palvelutarvetta, lisää voimavaroja ja ehkäisee itsemurhia. Tulosmittareiden ja asiakaspalautteen perusteella moni pärjää eteenpäin muutaman keskustelukerran jälkeen ilman julkisia palveluja.
Mielenterveystyö ei onnistu ilman rahoitusta – Hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia jää vaille resursseja
Hallituksen työelämäuudistuksilla on ristiriitaiset näkymät
Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?
Hallitusohjelmassa askelia oikeaan suuntaan itsemurhien ehkäisyssä – Harppaus jää tekemättä
Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu
Sivua muokattu 31.7.2023
Ota yhteyttä
Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
+358 40 745 9586
etunimi.sukunimi@mieli.fi