Siirry sisältöön

Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?

Hallitusohjelmassa on hyödynnetty ansiokkaasti Nuorten hyvinvointiohjelman ratkaisuja. Monen kirjauksen resursointi ja toimeenpano jäävät kuitenkin ilmaan. Huolestuttavinta ovat leikkausten mielenterveysvaikutukset.
Teinipoika harmaantuneen miesterapeutin vastaanotolla

Kun MIELI ry kokosi syksyllä 2022 Nuorten hyvinvointiohjelman yli 140 tahon asiantuntemuksella, kiteytyi yhteinen viesti: ”Nuorissa ei ole vikaa, mutta yhteiskunnan pitää muuttua.”

Miten nuorten mielenterveys näkyy hallitusohjelmassa?

Katsotaanpa ensin sen kirjauksia.

Nuorten mielenterveyskriisi tunnistetaan ja sen todetaan vaativan määrätietoisia toimia.

Hallitusohjelmassa mainitaan jopa puolet Nuorten hyvinvointiohjelman yli 70:stä toimenpiteestä – tästä kiitos hallitusneuvottelijoille.

Hallitusohjelmasta löytyy Nuorten hyvinvointiohjelmassa esitetty terapiatakuu, joka takaa lapsille ja nuorille pääsyn lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon. Opiskeluhuollossa halutaan varmistaa palveluiden saatavuus ja jatkuvuus. Nuorten mielenterveyspalveluissa luvataan parantaa paitsi perustason mielenterveyshoitoa, myös ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen tukea, kuten walk in ja chat-palveluita.

Hallitus kertoo laativansa toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mielenterveyden ongelmien ja hyvinvointivajeen paikkaamiseksi. Nuorisotyön tärkeys sekä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset tunnistetaan. Oppimista ja opiskelua tukee oppimisen tuen uudistus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Yksinäisyyskin nostetaan esiin.

Nuorten huumeidenkäyttöä halutaan ehkäistä ja huumekuolemia vähentää, nuorten asunnottomuus poistaa ja lisätä nuorten tuettuja asumisyksiköitä.Hallitus lupaa parantaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluita, samoin moniammatillista viranomaisyhteistyötä.

Vastuu nuorten hyvinvointityön johtamisesta osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön, ja painotetaan ministeriöiden yhteistyötä. Hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyölle luvataan viitekehys.

Nuorissa on Suomen tulevaisuus. Ei ole kenenkään etu, jos nuorten mielenterveyskriisi jää ratkaisematta.

Tähän asti näyttää hyvältä. Kirjauksista on helppo iloita – ne vastaavat Nuorten hyvinvointiohjelmankin tavoitteita.

Silti tärkeitä asioita jää puuttumaan.  Suoria toimenpiteitä ei löydy opiskelusuojeluun ja työmäärän kohtuullistamiseen, joilla vähennettäisiin opiskelu-uupumusta. Myöskään Nuorten hyvinvointiohjelman ehdotusta nuorten psykiatristen hoitojonojen purkamisesta ei mainita. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa eri mallien mielenterveysvaikutukset ovat toistaiseksi arvioimatta.

Hallitusohjelmassa luvataan paljon hyvää, mutta resurssit näyttävät varsin vähäisiltä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita luvataan vahvistaa 35 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan resursseja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ei juuri näy. Nähtäväksi jää saadaanko kirjaukset käytäntöön.

Leikkaukset uhkaavat pahentaa nuorten mielenterveysongelmia

Vielä huolestuttavammalta näyttää, kun katsotaan leikkauslistaa.

Heikko toimeentulo lisää tutkitusti mielenterveysongelmien riskiä. Nuoriin kohdistuu monia leikkauksia. Hallitusohjelmassa kaavaillut toimeentulon ja asumisen tuen heikennykset voivat pahimmillaan syventää nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyskriisiä entisestään.

Hallitusohjelmassa määritetty nuorten ja opiskelijoiden toimeentulo uhkaa kasvu- ja opiskelurauhaa. YLE:n laskelmien mukaan opintorahan ja asumistuen varassa elävän korkeakouluopiskelijan toimeentulo voi heikentyä vuodessa yli 800 euroa.

Nuorisotyöhön, kulttuuriin ja liikuntaan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kohdistuu hallituskauden aikana massiivisia leikkauksia. Vuodesta 2027 eteenpäin näiden valtionavustusten vuosittainen taso laskee yhteensä 225 miljoonalla. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ja mielekkään vapaa-ajan, kuten harrastusten ja nuorisotyön heikennykset ovat omiaan kasvattamaan nuorten pahoinvointia.

Nuorten mielenterveyskriisin ratkaisu vaatii uudelleen arviointia

Hallitusohjelman nuoriin kohdistuvana tavoitteena tulee olla nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn turvaaminen riittävin toimin ja resurssein. Nuoriin kohdistuvien heikennysten seuraukset on arvioitava. Hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksista tarvitaan kokonaiskuva.

On varmistettava, että toisaalla tehtyjen investointien hyöty ei katoa toisaalla tehtyihin heikennyksiin.

Mitä hallitusohjelman toimeenpanossa tulisi huomioida?

Konkreettisten toimien on ratkaistava nuorten mielenterveyskriisiä – ei heikennettävä mielenterveyttä.

Hallituksen tulisi määritellä selkeät tavoitteet nuorten mielenterveyden kohentamiselle indikaattoreineen. Hallitus kertoo esimerkiksi työhyvinvoinnin tavoitteekseen puolittaa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen määrän viidessä vuodessa. Nuorten mielenterveydelle tavoitteita ei ole. Tavoitteet tarvitaan välttämättä: ne ohjaavat toimenpiteiden valintaa ja toteutusta. Lisäksi tarvitaan pidemmän tähtäimen visio ja välitavoitteet esimerkiksi puoliväliriiheen.

Mielenterveysvaikutusten arviointi ja seuranta tulisi laittaa kuntoon. Hallitusohjelmassa korostetaan vaikuttavuutta: sama tulee huomioida myös nuorten mielenterveyden vahvistamisessa, jossa tarvitaan mielenterveysvaikutusten arviointia. Johtamisessa ja toimeenpanossa on arvioitava kokonaisvaikutuksia, etenkin kun toisaalla tehdään parannuksia ja toisaalla heikennyksiä.

Nuoret tulisi ottaa mukaan muutokseen. Muutos on välttämätöntä tehdä yhdessä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa.

Nuoret osaavat kertoa parhaiten itse, mikä heitä kuormittaa, mitä he tarvitsevat, miten he vahvistavat mielenterveyttään ja auttavat vertaisiaan.

Nuoret osaavat kertoa, millaiset mielenterveyspalvelut ovat heille saavutettavat ja toimivat. Heidän kanssaan yhdessä varmistetaan oikeansuuntaiset toimet, jotka vievät kohti mieliystävällisempää yhteiskuntaa ja nuorten mielenterveyskriisin ratkaisua.

Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa

Hallitusohjelma ei tunnista mielenterveyden ja psyykkisen kriisinkestävyyden merkitystä Suomen turvallisuudelle. Järjestöjen työtä ja osallistumista poikkeustilanteisiin varautumiseen halutaan tukea, mutta samalla niiden rahoituksesta aiotaan leikata 100 miljoonaa hallituskauden aikana.

Sivua muokattu 14.7.2023

Ota yhteyttä

Johanna Kujala

Yhteiskuntasuhdepäällikkö
+358 40 574 1922
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: