Siirry sisältöön

Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu

Vaikka hallituksella näyttää olevan mielenterveyspalveluiden kriisistä oikea tilannekuva, hallitusohjelma lupaa terapiatakuuta vain lapsille ja nuorille. Laajempi näkemys mielenterveydestä ihmis- ja perusoikeutena on hallitukselta kadoksissa.
Kaksi tyttöä terapeutin vastaanotolla

Lupaavaa on, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma tunnistaa mielenterveyspalvelujen kriisin. Siinä tunnistetaan mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvä hoito keskeiseksi niin kansanterveyden kuin kansantalouden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kaavaillaan uudistuksia.

Hallitus haluaa siirtää ansiokkaasti painopistettä erikoissairaanhoidon korjaavista palveluista kohti varhaisempaa apua, tukea ja ennaltaehkäisyä. Tiedossahan on, että varhaisilla toimilla voidaan ehkäistä mielenterveysongelmien syntyä tai syventymistä. Esimerkiksi masennustiloista arviolta puolet olisi ehkäistävissä riittävän aikaisella hoidolla: tällä olisi myös taloudellisesti iso merkitys.

Erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden nostaminen hallitusohjelmassa esiin vie muutosta kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden toivomaan suuntaan.

Mielenterveyspalveluiden kehittämistä Terapiat etulinjaan -mallin mukaisesti

Mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kynnyksetöntä apua ja tukea, jonne pääsee nopeasti. Siksi hallitusohjelman linjaus vahvistaa matalan kynnyksen mielenterveysavun saatavuutta koko maassa, muun muassa järjestöjen ja seurakuntien kanssa, esimerkiksi chat- ja walk in -palveluiden muodossa, on tervetullut.

Hallitus haluaa parantaa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden saatavuutta pikaisesti.

Tämä tapahtuu kehittämällä niitä Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisesti ja ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli. Tavoite on linjassa peruspalveluja painottavan kansallisen mielenterveysstrategian kanssa.

Edellisen hallituksen loppuvaiheessa ministeri Kiurun kokoama asiantuntijaryhmä ehdotti samoin porrastettua Terapiat etulinjaan -mallia. Mielenterveyspalveluissa malli on jo käytössä monella hyvinvointialueella, mutta peruspalveluissa omaksuminen on ollut hitaampaa. Käyttöönotossa tarvitaan siis peruspalveluihin kohdistuvaa tukea.

Terapiatakuu ei toteudu tasa-arvoisesti kaikenikäisille

Terveydenhuoltojärjestelmän kipupiste on psykoterapian heikko saatavuus. Lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä pääsääntöisesti paras vaikuttava hoito on varhainen lyhytpsykoterapia. Sitä ei kuitenkaan ole juurikaan terveyskeskuksissa tarjolla.

MIELI ry esitti hallitusneuvottelijoille terapiatakuun käyttöönottoa – hallituksen vastaus on lasten ja nuorten terapiatakuu. Siinä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon perusterveydenhuollossa. Sen yläikärajaa ei ole lyöty lukkoon, mutta takuun tulisi ulottua nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaisiin. Hoidon tulisi olla saatavilla lasten ja nuorten omissa arkiympäristöissä. Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan edistää lyhytpsykoterapiaan pääsyä työterveyshuollossa. Vastaava kirjaus oppilas- ja opiskelijahuollosta olisi toivottava.

Lyhytpsykoterapia on vaikuttava hoito kaikenikäisille, myös kaikille työikäisille ja ikäihmisille.

Ikäihmisten lisäksi terapiatakuun ulkopuolelle jäävät työterveyshuollon ulkopuolella olevat työikäiset, joilla lyhytpsykoterapian tarve ei ole vähäisempi, vaan jopa suurempi kuin työssä käyvien. Ikäihmisille ei ole julkisessa terveydenhuollossa tarjolla edes lyhyttä psykoterapiaa.

Terapiatakuun rajaaminen iän perusteella on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, eikä siihen ole lääketieteellisiä tai taloudellisia perusteita.


Kansalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää kaikille yhdenvertaista pääsyä psykoterapeuttiseen hoitoon iästä riippumatta. Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset edellyttävät kaikkien yhdenvertaista kohtelua julkisissa palveluissa, ja syrjintä iän perusteella on kiellettyä. Terapiat etulinjat -malli ja hallitusohjelmaan sisältyvä psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen ja laajentaminen tekevät terapiatakuun koko väestölle mahdolliseksi.

Mielenterveystoipujien oikeudet näkyvät hallitusohjelmassa kapeasti

Mielenterveystyö nähdään hallitusohjelmassa sotepalveluna, ja laajempi näkemys mielenterveydestä ihmis- ja perusoikeutena puuttuu. Uusia avauksia mielenterveystoipujien aseman vahvistamiseksi löytyy vain työelämäosallisuudesta. Sitä edistetään laajentamalla IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallia, jolla tuetaan mielenterveystoipujia työllistymään ja pärjäämään avoimilla työmarkkinoilla.

Tämä ei kuitenkaan riitä turvaamaan vakavasti psyykkisesti oireilevien ihmis- ja perusoikeuksia. Suomenkin ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista määrittää oikeuden osallisuuteen selvästi laajemmin.

Toimia tarvitaan mielenterveystoipujien aseman vahvistamiseksi kaikilla elämänalueilla. Korjattavaa on esimerkiksi asumispalveluyksiköiden asukkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen lukuisissa epäkohdissa. Mielenterveysdiagnoosin saaneiden 10–15 vuotta lyhyempi elinajanodote kertoo rakenteellisesta syrjinnästä ja huono-osaisuudesta, johon on puututtava.

Hoitotulokset paranevat ja psykiatrian jonot tutkitusti lyhenevät, kun mielenterveyskuntoutujien itsemääräämisoikeutta hoidon järjestämisessä vahvistetaan ja luovutaan turhista lääkärinlähetteistä ja -lausunnoista.

Moni länsimaa, kuten Englanti ja Kanada on jo säätänyt mielenterveyspalveluiden käyttäjien osallisuudesta palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, mutta vastaavaa harppausta yksikön oikeuksien vahvistamiseen ei hallitusohjelmassa näy.

Mielenterveysjärjestöjen työlle mielenterveysoikeuksien nostamiseksi politiikan agendalle on edelleen selvä tarve. Osallisuuden vahvistaminen vähentää samalla mielenterveyden häiriöiden liittyvää stigmaa.

Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa

Hallitusohjelma ei tunnista mielenterveyden ja psyykkisen kriisinkestävyyden merkitystä Suomen turvallisuudelle. Järjestöjen työtä ja osallistumista poikkeustilanteisiin varautumiseen halutaan tukea, mutta samalla niiden rahoituksesta aiotaan leikata 100 miljoonaa hallituskauden aikana.

Sivua muokattu 2.8.2023

Ota yhteyttä

Kristian Wahlbeck

Johtava asiantuntija
+358 400 659101
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: