Hallitusohjelmassa askelia oikeaan suuntaan itsemurhien ehkäisyssä – Harppaus jää tekemättä
Kirjoittaja
MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksessa itsemurhaa yrittäneet ihmiset saavat psykologista apua. Suurin osa keskuksen asiakkaista kertoo julkisen terveydenhuollon kuukausien hoitojonoista, liian harvoista tapaamisista sekä vaihtuvista hoitotahoista.
Hyvinvointivaltio on pahasti rikki, jos ihminen joutuu itsemurhayrityksen jälkeen odottamaan kuukausia ammattiauttajan tapaamista.
Kansallinen vuoteen 2030 ulottuva mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma sisältävät 36 toimintaehdotusta itsemurhakuolemien ehkäisemiseksi. Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaiden kokemukset kertovat, että palvelut eivät vastaa tarvetta.
Orpon hallituksen ohjelma tunnistaa ansiokkaasti perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen puutteet, jotka aiheuttavat epäinhimillistä odotusta, jonoja sekä erikoissairaanhoidon kalliimpia kustannuksia. Psykoterapiakoulutuksen uudistaminen, panostukset nuorten hyvinvointiin sekä lasten ja nuorten terapiatakuu ovat kaikki toimia, jotka vahvistavat suomalaisten mielenterveyttä ja todennäköisesti ehkäisevät itsemurhiakin.
Itsemurhien ehkäisyssä Orpon hallitus on valinnut työkaluikseen perustason mielenterveyspalvelujen uudistamisen sekä mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanon jatkamisen. Selkeää kirjausta itsemurhien ehkäisyohjelman toteutuksen resursseista ja toimeenpanosta ei ohjelmasta kuitenkaan löydy.
Itsemurhakuolemia on nelinkertaisesti liikennekuolemiin nähden
Hallitus on asettanut tavoitteekseen, ettei Suomessa tapahtuisi liikennekuolemia vuonna 2050. Kannatettava tavoite, kun liikenteessä kuolee vuosittain parisataa henkilöä. Itsemurhakuolemia on vuodessa 700–800, nelinkertainen määrä liikennekuolemiin nähden. Herää kysymys, olisiko itsemurhien ehkäisyn tavoite voinut olla liikennekuolemien tavoin kunnianhimoisempi?
Kysymyksiä herättää myös hallituksen tavoite itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta. Tämä voi lisätä riskiä yliannostusten kasvuun. Esimerkiksi Ruotsissa parasetamolilla tehdyt itsemurhat ovat lisääntyneet, kun sen saatavuus on parantunut.
Itsemurhien ehkäisyn kannalta hallitusohjelma jää ristiriitaiseksi, myös siksi että sen kirjoittajilta tuntuu unohtuneen, että mielenterveys rakentuu hyvin monista tekijöistä. Niistä yksi on riittävä toimeentulo. Kun ihmisten taloudellinen turvallisuus heikkenee, psyykkinen kuormitus ja eriarvoisuus lisääntyy. Itsemurhakuolemia esiintyy enemmän niillä, joiden sosioekonominen asema on heikko.
Itsemurhakuolemat ovat laskeneet Suomessa tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Miesten itsemurhakuolleisuus on ollut aina selvästi suurempaa kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on viime vuosina kaventunut. Alle 25-vuotiaiden naisten itsemurhat ovat yleistyneet 2000-luvulla ja viime vuosina myös naisten muissa ikäryhmissä.
Vaikka määrät ovat laskeneet viime vuosikymmeninä, itsemurhien ehkäisyä on systemaattisesti jatkettava. Itsemurha on äärimmäinen teko, joka kertoo vakavasta inhimillisestä kärsimyksestä ja jolla on laajoja yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.Siksi itsemurhien ehkäisy on kytkettävä poliittisiin päätöksiin niin sotessa, koulutuksessa, taloudessa ja sosiaaliturvassa.
Tarvitsemme pitkäjänteistä työtä sekä riittävää resursointia, jotta suomalaisten itsemurhia voidaan ehkäistä.
Kun hallitus valmistautuu luotsaamaan Suomea taloudellisten ja kansainvälisten paineiden ristiaallokossa, kansalaistenkaan pelastusliivejä ei sovi unohtaa.
Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä. On hyvä muistaa, että itsetuhoisuus on myrsky, johon kuka tahansa voi joutua.
Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu
Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Mielenterveystyö ei onnistu ilman rahoitusta – Hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia jää vaille resursseja
Hallituksen työelämäuudistuksilla on ristiriitaiset näkymät
Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?
Sivua muokattu 14.7.2023
Ota yhteyttä
Frans Horneman
Johtava psykologi
+358 40 193 3020
etunimi.sukunimi@mieli.fi
