Henkistä huoltovarmuutta rakennetaan tulevaisuususkolla ja luottamuksella
Kirjoittaja
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt eikä mikään ihme nykymaailman myllerryksessä. Globaalia turvallisuutta horjuttavat arvaamattomat johtajat idässä ja lännessä, droonisotaa käydään Suomenkin rajoilla, ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeammin kuin ennusteet.
Tarvitsemme todellakin uskoa tulevaan ja yhteiseen pärjäämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä esitti hyviä ehdotuksia nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi vastikään julkaisemassaan raportissa.
Olemme myös MIELI ry:stä olleet mukana pohtimassa henkisen huoltovarmuuden vahvistamista muun muassa valmiusharjoituksissa ja maanpuolustuskursseilla. Turvallisuutta pohtivia viranomaisia kiinnostavat ihmisten huolen aiheet ja hiljaiset signaalit.
Kansalaisjärjestönä tiedämme esimerkiksi MIELI Kriisipuhelimen keskusteluista, mitkä asiat mieltä painavat Suomessa juuri nyt.
Yksi kansalaisyhteiskunnan vahvuuksista on juuri ihmisten parissa toimiminen ja monenlaisten ryhmien kohtaaminen.
Henkinen kriisinkestävyys perustuu luottamukselle
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan henkinen kriisinkestävyys on Suomen kokonaisturvallisuuden perusta. Se tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kykyä kestää kriisien kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksilta.
Pohja kriisinkestävyydelle luodaan jo silloin, kun mikään erityinen kriisitilanne ei ole päällä.
Keskeinen rakennusaine on ihmisten luottamus toisiinsa ja palveluihin, viranomaisten toimintaan sekä mediaan. Poikkeustilanteissa tarvitaan myös mielen joustavuutta, luottamusta toimintakykyyn, kykyä auttaa ja saada apua.
Suomi on perinteisesti ollut korkean keskinäisen luottamuksen maa. Näin on yhä kansainvälisissä vertailuissa. Luottamuksen rapautumisesta on kuitenkin huolestuttavia merkkejä. Kansalaispulssin 2025 mukaan erityisesti nuorten ja pienituloisen luottamus omaan tulevaisuuteen on heikentynyt.
Luottamusta ovat horjuttaneet muun muassa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden leikkaukset jo aiemmin heikossa asemassa olleille. Some-alustojen algoritmit ja tietoinen disinformaation levittäminen ovat heikentäneet luottamusta tutkittuun tietoon ja toisiimme.
Tulevaisuususko rakentuu suhteessa toisiin
Erityisesti tarvetta juuri nyt on yhdessä toimimisen ja yhteisöresilienssin vahvistamiselle.
Resilienssi ei ole vain yksilöiden kykyä, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja joukkoon kuulumisesta. Luonnonkatastrofien jälleenrakentamisista on opittu, että tärkein silloin, kun kriisi on vienyt kaiken ja elämä pitää rakentaa uudestaan, on lähiyhteisö: perhe, ystävät, naapurit tai työyhteisö.
Koronakriisikin osoitti, että apu lähti nopeasti liikkeelle siellä, missä yhteisöllisyys oli valmiiksi korkealla.
Turvallisuudentunne, taito selviytyä ja oppia vaikeuksista sekä sopeutua muuttuviin oloihin on yhteisesti jaettua. Kanssakäyminen muiden kanssa auttaa jäsentämään tilannetta ja toimimaan yhdessä tilanteiden ratkaisemiseksi. Myös tulevaisuususko rakentuu suhteessa toisiin.
Viranomaisten tarjoamilla palveluilla ja avulla on tietysti merkitystä, mutta toipuminen on nopeinta, kun lähiyhteisöt ovat keskenään verkottuneita, pystyvät päättämään ja toimimaan yhteisön hyväksi.
Varautuminen nojaa paljon järjestöihin, mutta samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen resursseja on murennettu.
Miten kansalaisten, paikallisyhteisöjen ja järjestöjen aloitteellisuutta voidaan vahvistaa?
Ainakin se edellyttäisi viranomaisilta uudenlaista ajattelua, johtamista ja varautumista.
Luottamuksen vahvistamiseksi tarvitaan myös avointa ja rehellistä vuoropuhelua – ei vain näennäisesti vaan aloitteellisuuden ja yhteisen pärjäämisen tukemista käytännössä.
Tieto avusta ja tuesta tuo turvaa
Kriisinkestävyyttä vahvistaa myös tieto matalan kynnyksen avusta ja tuesta. Järjestöt tarjoavat keskusteluapua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa kaikille tarvitseville.
Esimerkiksi MIELI ry:n kriisipalvelut ovat toimiva esimerkki julkisen ja järjestöjen sekä sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä. Hätäkeskus ohjaa MIELI Kriisipuhelimeen ensisijaisemmin keskusteluapua tarvitsevia soittajia. Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ohjaavat tukea tarvitsevia kriisikeskusten vastaanotolle 30 paikkakunnalla ympäri Suomen.
Auttaminen tekee tutkitusti onnelliseksi ja luo toivoa, mutta se myös vahvistaa suomalaista huoltovarmuutta.
Vapaaehtoiset ovat yksi henkisen huoltovarmuuden peruspilari.
MIELI ry:n kriisityöntekijöiden rinnalla toimii 1750 koulutettua vapaaehtoista. He ovat tavallisia suomalaisia, jotka haluavat antaa aikaansa kanssaihmisten tukemiseksi.
Jokainen voi kuunnella toista ja helpottaa isoa tai pientä tuskaa ainakin vähän. Jos voimavaroja riittää, voi kysyä naapurinkin kuulumisia ja miettiä keinoja lisätä oman asuinalueen tai työpaikan yhteisöllisyyttä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
Sitran raportti: Huomisen luottamus Suomessa
Tehdään keväästä helpompi.
Pidetään yhdessä jokaisesta mielestä huolta. Osallistu Mielinauha-kampanjaan ja lahjoita nyt.
