Resilienssi auttaa selviytymään

Mitä on resilienssi? 

Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista, ja se vaihtelee eri elämäntilanteissa. Se ilmenee arjessa kohtuullisena pärjäävyytenä, haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön kanssa ja on osa mielenterveyttä.  

Avun pyytäminen ja muiden tukeminen haastavissa elämäntilanteissa on olennainen osa resilienssiä. Resilienssi ei poista sitä, että asiat voivat sattua, pysäyttää ja lamauttaa. Voimavarat on kuitenkin mahdollista löytää uudelleen. Erityisesti muiden ihmisten tuki on osoittautunut resilienssiä ylläpitäväksi asiaksi.   

Mitä on resilienssi yhteisöissä? 

Yhteisöt vaikuttavat huomattavasti yksilöiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Resilientti yhteisö voi olla esimerkiksi työ- tai opiskeluyhteisö, perhe, päiväkoti tai koulu. Myös yhteiskunnan tai palvelurakenteiden tuki vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen resilienssin muodostumiseen. 

Yhteisössä olevat yksilöt, yhteisön toimivuus ja ilmapiiri vaikuttavat resilienssiin. Siihen vaikuttavat myös kulttuuriset asiat, esimerkiksi nähdäänkö yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi yhteisenä asiana vai ajatellaanko sen olevan jokaisen omalla vastuulla. Resilienssi on yhteisöissä yhteistä vastuuta yksilöistä ja yhteistä selviytymistä haastavista tilanteista. 

Kuinka omaa ja muiden resilienssiä voi vahvistaa? 

• Pyydä ja tarjoa apua. Resilienssiä koettelevat arjen haasteet, muutokset ja stressi. Elämän isommat ja pienemmät kriisit kapeuttavat käytössä olevia voimavarojamme ja muiden apu on näissä tilanteissa tärkeää. Avunpyytäminen, sen antaminen ja vastaanottaminen ovat olennaisia resilienssitaitoja. 

• Luota yksilöiden ja yhteisöjen joustavuuteen ja selviytymiskykyyn Huolehdi arjen toimivuudesta muutoksissa. Haastavissa elämäntilanteissa on taitoa osata miettiä, millainen on riittävän hyvä arki, mistä kaikesta voi päästää irti ja missä voi säästää voimavaroja. Arjessa voi pärjätä vaikeuksista huolimatta ja resilienssi kehittyy vaikeuksien kautta. 

• Huolehdi mielenterveyttä suojaavista tekijöistä. Palautuminen, uni ja ravinto, arjen ihmissuhteet ja tunteet, vapaa-aika ja luovuus sekä liikkuminen ovat kaikki asioita, joihin voit itse vaikuttaa ja pyytää apua. 

• Muista selviämisen paikat. Muista että sinä ja yhteisöt, joissa elät, olette pärjänneet aiemminkin. Olette aiemminkin kohdanneet muutoksia ja haasteita ja ehkä osanneet pyytää apua. Vaikeissa tilanteissa mielemme poimii menneisyydestä helposti epäonnistumisia ja sitä pitää erityisesti muistuttaa kaikesta muusta. 

Pohdi, tunnista, harjoittele, seuraa 

Resilienssi kehittyy vuorovaikutuksessa muun muassa vaikeuksista selviämisen kautta. Pienillä lapsilla resilienssin taito on vasta kehittymässä. He tarvitsevatkin paljon tukea aikuisilta oppiakseen uskomaan, että vaikeuksista voi selvitä. Elämän myötä ja muiden tuella opimme luottamaan pärjäämiseemme.  

• Pysähdy miettimään aiemmin kohtaamiasi haastavia tilanteita tai isompia muutoksia. Millaisin voimavaroin ja vahvuuksin olet aiemmin selviytynyt ja keneltä tai mistä sait tukea. Voisitko soveltaa osin aiempia selviytymiskeinojasi uudessa tilanteessa, ja mitä uusia keinoja kannattaisi ottaa käyttöön? Keneltä voisit pyytää apua? Entä kenelle itse voisit tarjota apua, jos sinulla on siihen voimavaroja? 

• Jos kohtaat vaikean tilanteen arjen yhteisössäsi, mieti minkälaisien vaikeuksien tai kriisien läpi tämä tai jokin muu yhteisösi on ennen selvinnyt. Mikä selviämisessä oli olennaista? Miten voit tukea yhteisöäsi vaikeassa tilanteessa, keneltä voit pyytää apua?