Siirry sisältöön

Suurin osa riski- ja suojatekijöistä liittyy elämän eri osa-alueisiin. Hyvää  mielenterveyttä voidaan tukea ja vahvistaa mielenterveyden ulkopuolelta, esimerkiksi elinympäristöä,  koulumaailmaa tai taloudellista perusturvaa ja palveluita parantamalla.

Riski- ja suojatekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi yhteisölliset ja rakenteelliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen.

Sisäisiä suojaavia tekijöitä

  • Sosiaalinen tuki, ystävät
  • Hyvä fyysinen terveys ja perimä
  • Myönteiset varhaiset ihmissuhteet
  • Riittävän hyvä itsetunto
  • Hyväksytyksi tulemisen tunne
  • Ongelmanratkaisutaidot
  • Ristiriitojen käsittelytaidot
  • Vuorovaikutustaidot
  • Kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita
  • Mahdollisuus toteuttaa

Ulkoisia suojaavia tekijöitä

  • Koulutusmahdollisuudet
  • Työ tai muu toimeentulo
  • Työyhteisön ja esimiehen tuki
  • Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet
  • Turvallinen elinympäristö
  • Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät

Riskitekijät kuormittavat mielenterveyttä

Mielenterveyden riskitekijät ovat olemassa ennen mielenterveyden ongelmaa tai häiriöitä. Ne voivat johtua yksilöstä itsestään, perheestä, yhteisöstä, elinympäristöstä tai laajemmin koko yhteiskunnasta, tai näiden yhdistelmästä. Ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Erityisen haitallista on riskitekijöiden kasautuminen.

Esimerkiksi traumaattiset kokemukset, köyhyys, asunnottomuus ja väkivalta ovat mielenterveyden riskitekijöitä. Omasta terveydestä huolehtiminen on hankalaa, jos ei ole rahaa edes ruokaan.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien riskitekijät ovat usein yhteisiä: niihin vaikuttamalla voidaan vähentää monenlaisten ongelmien syntymistä ja kehittymistä.

Sisäisiä riskitekijöitä

  • sairaudet
  • uupumus
  • itsetunnon haavoittuvuus
  • käsittelemätön traumaattinen kokemus
  • yksinäisyyden kokemus

Ulkoisia riskitekijöitä

  • kodittomuus
  • erot ja menetykset
  • kuormittavat ihmissuhteet
  • hyväksikäyttö ja väkivalta
  • kiusaaminen ja syrjintä

Selviytymistä ja sopeutumiskykyä voi vahvistaa, vaikka olisi riskejä

Mielenterveydessä pelkkä riskien korostaminen on liian kapea lähestymistapa. Riski on negatiivinen käsite ja jonkun asettaminen ”riskiryhmään” voi olla leimaavaa. Riskit ovat aina suhteellisia ja vain osa niistä toteutuu. Joillekin riskeille on vaihtoehtoja, joillekin ei.

Vaikka ihmisellä olisi riskejä, selviytymis- ja sopeutumiskykyä voidaan lisätä vahvistamalla ihmisen itsetuntoa ja omiin kykyihin luottamista eri keinoin ja menetelmin. Esimerkiksi koti voidaan järjestää asunnottomuuden katkaisemiseksi sosiaalityön keinoin, tai uuden asian opiskelemisen voi  aloittaa missä iässä tahansa.

Käytettävissä olevat monet mahdollisuudet ovat vahva suojaava tekijä. Jos ihmisellä on monia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia selviytyä vaikeasta tilanteesta, lopputulos on parempi kuin jos mahdollisuuksia on vain yksi.

Vaikutukset voivat ulottua sukupolvien yli

Sekä riski- että suojatekijöiden vaikutus voi ulottua sukupolvien yli. Tällöin puhutaan ylisukupolvisuudesta.

Parhaimmillaan suojatekijät ovat voimavara: tiedot, taidot ja huolenpito siirtyvät sukupolvesta toiseen luoden hyvinvoinnin pääomaa. Suojaavia käytäntöjä ovat esimerkiksi se, että perhe tapaa toisiaan säännöllisesti, vuorovaikutus on avointa, riidat sovitaan ja apua tarvitsevista huolehditaan.

Mielenterveyden ylisukupolvisia riskitekijöitä taas ovat esimerkiksi väkivalta, perhesalaisuudet ja puhumattomuus, päihdeongelmat, traumaattiset, käsittelemättömät kokemukset ja huono-osaisuus. Perheen lyhytaikaiset kriisit ja vaikeudet eivät tarkoita automaattisesti laajempia hyvinvoinnin  ongelmia tai syrjäytymistä.

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus ei ole pelkästään yksittäisten perheiden asia, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta. Siihen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät kuten esimerkiksi saatavilla olevat mielenterveys- ja sosiaalipalvelut sekä mahdollisuuksien  tasa-arvon toteutuminen esimerkiksi koulutuksessa.