Siirry sisältöön

Hyvät miehet ja mielenterveys

Mies on terveysriski, koska se ei puhu eikä pussaa. Onko miehenä olemisessa mitään hyvää?

Yhdistelmä miehet ja mielenterveys tuo monilla mieleen todennäköisesti itsemurhan tai päihdeongelmat. Totta onkin, että miehet ovat näissä terveyskysymyksissä yliedustettuina. Miehet kertovat toisaalta naisia harvemmin mielialaongelmista, painuvat tyypillisemmin hakkaamaan halkoja tai purkavat pahaa oloaan muulla tavoin. Miesten hyvinvoinnista kannetaan kuitenkin huolta, kun he eivät käytä terveyspalveluita ja kuolevat ennen aikojaan.

Media hakee voimansa tietenkin katastrofeista ja kamalista epäkohdista. Siksi ei ole yllättävää, että mies noin niin kuin yhteiskunnallisena ilmiönä näyttäytyy julkisuudessa useimmiten jonkinlaisena ongelmakimppuna tai huonosti toimivana laitteena. Äärimmillään miehisyyttä kuvataan myrkyllisenä ominaisuutena. Mies ei puhu tunteistaan, häiriköi muita ja lopulta tappaa itsensä! Pitäisi viedä korjaamolle ja säätää käyntiä herkemmälle.

Miesten hyvinvoinnista kannetaan huolta, kun he eivät käytä terveyspalveluita ja kuolevat ennen aikojaan.

Siinä me reppanat sitä sitten räpiköimme puun ja kuoren välissä – pitäisi ymmärtää kokea syyllisyyttä miehenä olemisesta ja saman aikaisesti hakea apua vitutukseen. Olisiko avun hakeminen meille helpompaa, jos miehisyyteemme suhtauduttaisiin hyväksyvämmin?

Entä sitten, jos voitkin hyvin? Nostamatta nyt mitenkään jalustalle sellaisia perinteisiä miehisyyden mittoja, kuten itsenäisyyttä, kykyä kontrolloida tunteita, kestävyyttä ja omavaraisuutta, joillekin miehille pyrkiminen tällaiseen käyttäytymiseen on voinut tapahtua sopusoinnussa mielen hyvinvoinnin kanssa. Vaikka kaveri ei olisikaan nyt koko ajan onnensa kukkuloilla, voi hän olla riittävän tyytyväinen elämäänsä ja kokea sen merkitykselliseksi. Siltikö pitäisi muuttua uudeksi mieheksi?

Onneksi maailma on muuttunut sillä tavoin, että miehen malleja on monenlaisia. Varsinkin nuoremmille miessukupolville on hyväksyttävää ilmaista tunteitaan, käsitellä ystävien kanssa ihmissuhdekiemuroita ja kertoa julkisesti omista mielenterveyden ongelmista. Omasta mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole uudessa mieskuvassa pelkästään sallittua, vaan jopa ansiokasta. Hyvä niin. Panta kiristää päässä varmasti vähemmän, kun on työkaluja mieltä painavien asioiden käsittelyyn.

Onneksi maailma on muuttunut sillä tavoin, että miehen malleja on monenlaisia.

Maailman muuttaminen menee kuitenkin metsään, jos yksi miesihanne korvataan toisella. Ei kaikista miehistä tule, eikä tarvitsekaan tulla, tunteita sujuvasti ilmaisevaa somepersoonaa. Mielenterveydelle on eduksi kasvaa sallivassa ja moniarvoisessa ympäristössä ja oppia olemaan sinut oman haavoittuvuutensa kanssa. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, vaikka olisit saanut erilaiset eväät miehenä olemiseen. Osa miehistä kokee mielenterveyden nimissä asetetut muutosvaatimukset vieraiksi ja pahimmillaan pahoittaa niistä vain mielensä.

Harva, jos kukaan, mitään Suomi-Filmien miehisyyttä oikeassa elämässä tavoittaa tai edes tavoittelee, mutta eihän noissa perinteisissä miehisissä hyveissä itsessään mitään vikaa ole. Monissa tilanteissa ne päinvastoin tukevat mielen hyvinvointia. Hyvä vain, jos kykenet tarvittaessa ajattelemaan itsenäisesti, harkitsemaan rationaalisesti ja siedät kohtuullisia vastoinkäymisiä. Opittavaa meillä miehillä toki riittää. Jääräpäinen mieskuvan ylläpitäminen silloin, kun elämä kolhii, voi johtaa huonoihin ratkaisuihin. Viimeistään siinä tilanteessa pitäisi opetella hellittämään, puhumaan ja pyytämään apua.

Pussaamisesta jokainen päättäköön itse.

Ota yhteyttä

Jukka Valkonen

Erityisasiantuntija, Aikuistyö
+358 40 674 0225
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: