Järkyttävätkö uutiset sodista ja konflikteista sinua? Niin minuakin.
Kirjoittaja
Törmään niihin kaikkialla. Näen ne heti aamulla, kun selaan puhelimestani uutisotsikoita työmatkalla. Aamuruuhkan täyttämässä metrovaunussa huomaan, että kaikki muutkin näkevät ne. Työpaikalla ne tunkeutuvat kahvihuoneen ja lounasseurueen keskusteluihin. Iltapäivällä ne ryömivät mieleeni, kun tuijotan lööppejä ruokakaupan kassajonossa. Illalla ne tulevat olohuoneeseeni keskusteluohjelmien ja iltauutisten jatkuvana asiantuntijavirtana. Päivän viimeisen annoksen saan juuri ennen nukkumaanmenoa, kun selaan väsyneenä somekanavien loputonta sisältöä. Siellä ne ovat: toinen toistaan järkyttävämmät uutiset, kuvat ja videot Venäjän hyökkäyssodasta ja Israelin ja palestiinalaisten välisestä kriisistä, tuhosta ja kärsimyksestä ovat kaikkialla ympärillämme.
On täysin oikein ja perusteltua, että sodasta uutisoidaan totuudenmukaisesti kaikkine raakoine yksityiskohtineen mahdollisimman tarkasti. Samaan aikaan pohdin, miten ahdistava uutissisältö mahtaa vaikuttaa mielenterveyteemme. Joidenkin sotaa koskevien uutisten muistelu puistattaa minua edelleen ja toivon, etteivät tietyt uutisten kuvat ja yksityiskohdat olisi tallentuneet mieleeni.
Kriisit kuormittavat mieltä ja se on normaalia
Pohdin pitkään mitä voin sanoa mielenterveyden asiantuntijana järkyttävän sotakuvaston kanssa pärjäämisestä. Pitäisikö karmeudet yrittää hyväksyä vai kannattaisiko mieltäni ahdistavat uutiset jättää suosiolla väliin? Kumpikaan vaihtoehdoista ei tuntunut hyvältä. Lopulta oivalsin jotain olennaista. On tärkeää muistaa, että on täysin normaalia kokea ahdistusta ja järkytystä ympärillämme pyörtelevistä sotauutisista. Sota ja siihen liittyvät uhat kyseenalaistavat oikeastaan kaikki sellaiset elämään liittyvät tarpeemme, jotka muodostavat hyvinvointimme perustan. Normaali mieli reagoi hädällä, ahdistuksella ja pelolla silloin kun elämäntavoitteet ja henkiinjääminen ovat uhattuina. Oikeastaan se olisi mielestäni erikoisempaa, jos naapurimaamme julmille teoille altistuminen ei hetkauttaisi lainkaan jonkun mieltä.
Normaali mieli reagoi hädällä, ahdistuksella ja pelolla silloin kun elämäntavoitteet ja henkeenjääminen ovat uhattuina.
Kriisit koskettavat eri tavoin ihmisiä ja on tärkeää muistaa, että jokainen reagoi ja käsittelee järisyttäviä tapahtumia omalla tavallaan. Ihmisten elämänkriisit tapahtuvat rinnakkain globaalia maailmanjärjestystä huojuttavien kriisien kanssa. Jos omassa elämässä myllertää samanaikaisesti, on ymmärrettävää, ettei mielessä ole kaistaa kiinnittää huomiota maailmantilanteen muutoksiin. On hyvä suhtautua myötätuntoisesti myös niihin, jotka ovat päättäneet olla seuraamatta sotauutisointia. Kyseessä ei välttämättä ole suinkaan välinpitämättömyys maailman tilasta vaan keino suojella omaa hyvinvointia.
Jos alakuloinen mieliala tai ahdistunut olo jatkuvat useiden viikkojen ajan, olisi hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen.
Koronavuosien pitkäkestoinen eräänlainen jatkuva hälytystila on kuormittanut monien mielenterveyttä. Useiden signaalien mukaan erityisesti nuorten tilanne on Suomessa huolestuttava. On normaalia kokea ahdistusta ja pelkoa sotauutisista, mutta mistä tietää, milloin oma hyvinvointi on törmännyt seinään? Jos alakuloinen mieliala tai ahdistunut olo jatkuvat useiden viikkojen ajan ja haittaavat omaa toimintakykyä arjessa, olisi hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Toimintakyvyn muutokset voivat liittyä esimerkiksi töissä tai koulussa jaksamiseen ja suoriutumiseen, itsestä ja kodista huolehtimiseen, uniongelmiin tai mielialaan.
Omista tunteista ja huolista kannattaa puhua
Yleensä pelkkä omasta olosta puhuminen jollekin lievittää ankarinta pahaa oloa. Aloittaa voi esimerkiksi MIELI ry:n 24/7 päivystävästä Kriisipuhelimesta. MIELI ry:n kriisikeskusverkoston 22 keskusta tarjoavat maksutonta keskustelutukea ympäri Suomea.
Mitä muuta kannattaisi tehdä, jos sotauutiset kuormittavat omaa mieltä? Tein alle listan keinoista, joita suosittelen kokeilemaan. Itse aion tänään illalla ennen nukkumaanmenoa uutisotsikoiden silmäilyn sijaan tarttua vihdoin siihen kesälomalla kesken jääneeseen kirjaan.
Asiantuntijan vinkit uutisten aiheuttamiin tunteisiin:
Ota huolestuneisuuden tunteet vastaan luonnollisina reaktioina
Jaa ajatuksiasi läheisten ja ystävien ja kanssa. Hakeudu ihmisten seuraan.
Muista maltti uutisten seuraamisessa: yksi tai kaksi kertaa päivässä riittää.
Hanki tietoa luotettavista lähteistä. Muista lähdekritiikki, muista informaatiovaikuttamisen mahdollisuus.
Kanavoi oloasi toiminnaksi. Selvitä miten voit olla avuksi esimerkiksi Suomeen saapuneille ukrainalaisille. Useat järjestöt tekevät auttamistyötä vapaaehtoisten voimin.
Jatka omaa arkeasi itsestä ja läheisistä huolehtien. Muista unen, ravinnon ja liikunnan tärkeys mielen hyvinvoinnin perustana.
Huomaa se, mikä on hyvin: Suomessa on rauha, kaikki toimii, olemme turvassa. Tilanteeseen etsitään ratkaisua. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa.
Ota vastaan lasten tunteet ja kokemukset. Anna lapselle aikaa kertoa omin sanoin ajatuksiaan. Kerro, että olemme turvassa ja jatkamme omaa elämäämme ja että aikuiset toimivat sen hyväksi, että mitään pahaa ei tapahdu tai jos tapahtuu, siitäkin selvitään.
Elä tätä hetkeä, ole läsnä ja tee asioita, jotka tuottavat iloa. Arjen rutiinit tuovat turvaa epävarmuuden keskellä.
Muista, että keskusteluapua on saatavilla MIELI ry:n Kriisipuhelimessa sekä vastaanotoilla. Ammattiauttajan puheille pääset esimerkiksi terveysaseman, koulu- tai työterveyshuollon kautta.
Muista, että kaikesta huolimatta selviämme tästäkin.