Kategoriat: Blogi

3.3.2025

Kaikki nuoret eivät tarvitse terapiaa, mutta jokainen tarvitsee tukea  

Nuoret kertovat lisääntyvissä määrin ahdistuneisuuden tunteista, stressistä ja suorituspaineista. Nuorten mielenterveydestä on syytä kantaa huolta, mutta se ei tarkoita, että kaikilla nuorilla olisi mielenterveyden häiriöitä tai terapian tarve. Nuoret tarvitsevat ja haluavat kuitenkin enemmän aikuisten ja yhteiskunnan tukea.

Kirjoittaja

Janette Vesterinen

Asiantuntija, Perheiden ja vanhemmuuden tuki ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen

Kirjoittaja

Nina Heinrichs

Asiantuntija, Let´s Talk about Children -hanke

Mielenterveys on osa kokonaishyvinvointia ja siihen liittyy erilaisia ulottuvuuksia. WHO:n määritelmän mukaan ”mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä tekemään töitä ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan”. Nuoren näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa kykyä ja halua oppia uutta, olla vuorovaikutuksessa läheistensä ja kavereidensa kanssa sekä pyytää tarvittaessa apua. 

Erilaisten elämäntilanteiden aiheuttama stressi tai ahdistuneisuuden tunteet ovat yleisiä ja lähes jokainen kohtaa niitä. Nuorten kokemat tunteet ovat normaaleja reaktioita nuoruuden erilaisiin kokemuksiin, mutta myös kuormittaviin tekijöihin. Nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin olennaista, että heidän kokemuksiaan ei lakaista maton alle vedoten normaaliin teiniangstiin tai diagnoosihakuisuuteen. 

Nuorten kokemuksia ei saa lakaista maton alle – aikuisten tehtävä on tukea nuoria mielen myllerryksissä.

Nuoret peilaavat omaa oloaan ja ymmärtävät tunnetaitoja enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Ajassamme on myös enemmän niin nuoria kuin aikuisiakin kuormittavia piirteitä. Yksilö- ja kulutuskeskeisyys, riittämättömyyden tunne sekä riistäytynyt kilpailu- ja vertailukulttuuri sivuavat monen arkikokemusta. Kuormitusta aiheuttaa myös sosiaalisen median informaatiotulva, puhumattakaan globaaleista uhista ja yhteiskunnan heikoista talous- ja työllisyystilanteista.  

Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa ja ymmärrystä 

Avun hakeminen ei ole nuorelta diagnoosin vaatimista, vaan valppaan nuoren keino saada aikuisen huomio, jos omat keinot esimerkiksi ahdistuneisuuden lievittämiseen eivät riitä. Ilman riittävää ja varhaista tukea pitkittynyt kuormittava tilanne voi johtaa diagnosoituihin mielenterveyden häiriöihin. 

Avun hakeminen ei ole diagnoosin vaatimista.

Jokaisella nuorella on oikeus ja tarve kuulla ympäriltään päivittäin, että hän on riittävä ja tärkeä omana itsenään. Näissä tilanteissa tarvitaan turvallisia aikuisia, joiden kanssa voidaan tarvittaessa tarkastella fiiliksiä ja saada neuvoja – olkapäätä, johon nojata. Vanhempien lisäksi valmentajat, opettajat, nuoriso-ohjaajat, naapurit ja arjen juttukaverit ovat keskiössä tukemassa nuorten tunteita ja tulevaisuususkoa. Empatian osoittaminen, kokemusten ymmärtäminen ja rohkaisu ovat osa inhimillistä kohtaamista, eivät terapian tarjoamista.  

Nuorten mielenterveyden pulmien ratkaisussa on keskeistä aikuisten yhteinen kasvatusvastuu, vanhemmuuden tukeminen ja mielenterveystaitojen lisääminen.  

Varhainen tuki ennaltaehkäisee ongelmia 

Nuorelle on tärkeää saada kokemus ryhmään kuulumisesta. Monet matalan kynnyksen kohtaamispaikat niin kasvotusten tai verkossa voivat olla nuorelle merkityksellisiä paikkoja, joissa on mahdollisuus saada tukea mieltä kuormittaviin asioihin. Esimerkiksi Sekasin-chatissa tällainen matalan kynnyksen apu on tullut tarpeeseen: asiakyselyn perusteella 82 % vastaajista olisi jäänyt yksin pahan olonsa kanssa ilman chat-palvelua.  

Matalan kynnyksen tuki ja yhteisöllisyys ennaltaehkäisevät vakavampia ongelmia.

 Myös yhteisöllisyys ja toisten nuorten ymmärrys saattavat lievittää yksinäisyyden tunnetta ja auttaa nuorta käsittelemään haasteitaan. Sosiaalinen tuki vertaisilta on monille nuorille yhtä tärkeää kuin aikuisten tuki*.  

Kuuntelemalla aidosti nuorten tarpeita ja mahdollistamalla varhainen tuki ja tarvittavat palvelut ehkäistään mielenterveysongelmia**. Yhtä tärkeää on myös tunnistaa niiden nuorten tilanne, joilla esimerkiksi ahdistuksen tunne on pitkäaikaista, korostunutta ja olosuhteisiin nähden liiallista. Kyseessä voi olla ahdistuneisuushäiriö ja siihen tulee saada sopivaa hoitoa. 

* Yli 20 000 jäsenen Sekasin Gaming verkkoyhteisön asiakaskyselyyn vastanneista 90 % kokee yhteisön tukevan heidän hyvinvointiaan. 

** On paljon erilaisia matalan kynnyksen keskustelumahdollisuuksia, kuten Lapset puheeksi® -keskustelu, johon 90 % osallistuneista lapsista ja nuorista koki, että keskustelu mahdollisti omien ajatusten esiin tuomisen. 

Lisää aiheesta

Koulun mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri

Nuorten vanhemmat tärkeässä roolissa mielenterveyden vahvistajina