Mielenterveyden edistäminen tarvitsee myös eurooppalaista otetta
Kirjoittaja
Mielenterveyshaasteiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia sekä Suomessa että globaalisti. WHO:n mukaan mielenterveyden haasteet ovat globaalisti lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 13 prosenttia. Suomessa mielenterveys on yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suurin yksittäinen syy on masennus, joka vie eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä.
Koronaviruspandemia synkensi tilannetta entisestään. Pandemian ensimmäisen vuoden aikana ahdistuksen ja masennuksen esiintyvyys loikkasi globaalisti 25 prosenttia.
Syitä tähän on lukuisia. Pandemia kärjisti tilanteen, mutta taustalla on myös paljon muuta: ilmastonmuutos ja ympäristökriisi, yhteiskunnan koventuneet suorituspaineet, syrjäytyminen ja irrallisuus yhteiskunnassa.
Eriarvoistuminen lisääntyy sekä globaalisti, Euroopassa että Suomessa. Samoin kuin hyvinvointi kasaantuu, niin kasaantuu myös huono-osaisuus: lapsuudesta juontava haastava kotitausta voi edesauttaa mielenterveysongelmien syntymistä ja esimerkiksi ajautumista päihteiden väärinkäyttöön, kouluttamattomuuteen ja työttömyyteen. Tämä puolestaan vahvistaa huonoa minäkuvaa ja saattaa johdattaa ihmisen vaikkapa epäterveisiin ihmissuhteisiin väkivallan uhriksi. Syrjäytyminen ja elämän nurjat puolet syvenevät ja vahvistuvat.
Mielenterveys on yhteisellä vastuulla
Hyvä tai huono mielenterveys on aina henkilökohtainen tilanne, joka täytyy sellaisena kohdata. Samalla on yhtä tärkeää huomata, että se on kollektiivin, yhteisön seuraus ja siten myös meidän yhteisellä vastuullamme, aivan samalla tapaa kuin muutkin julkisen terveyden asiat. Asbestikeuhkot tai nykyaikainen huonon ilmanlaadun pahentama astma eivät ole vain henkilökohtaisia ilmiöitä vaan elin- ja työympäristöjen aiheuttamia. Silloin ne tulee myös korjata yhteisesti. Saman pitäisi koskea mielenterveyttä.
Myös Euroopan komissio on herännyt tikittävään mielenterveyskriisiin ja sen syihin. Siksi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Unionin tila -puheessaan syyskuussa 2022, että komissio aikoo esittää EU:n laajuista strategiaa mielenterveyskriisin purkamiseen. Alkuperäinen idea mielenterveysstrategiasta tuli itse asiassa EU-kansalaisilta vuonna 2022 käydyn Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä. Myös Euroopan parlamentti on valiokuntatyössään jo pitkään vaatinut komissiota kiinnittämään huomiota mielenterveyteen.
Nyt tuo mielenterveysstrategia on vihdoin julki, kun komissio esitteli sen kesäkuun alussa. Komission julkaisemat strategiat eivät ole EU-lainsäädäntöä, mutta ne antavat usein hyvän kokonaiskuvan Euroopan-laajuisista tarpeista. Strategiat kertovat, miten EU voi tukea jäsenmaita ja mitä se jo tekee. Mielenterveysstrategiassa korostetaan esimerkiksi sitä, miten EU:ssa mielenterveys ja sen edistäminen pitäisi huomioida kaikilla politiikan osa-alueilla. Komissio lupaa julkaista jäsenmaiden käyttöön monenlaisia mielenterveyden edistämiseen liittyviä materiaaleja, joiden tarkoitus on auttaa jäsenmaita suunnittelemaan hyvää lainsäädäntöä.
Mielenterveyden edistäminen pitää huomioida kaikilla politiikan osa-alueilla EU:ssa.
Konkreettisesti strategia korvamerkkaa reilusti rahoitusta mielenterveyteen, mikä on erinomainen uutinen. Se esimerkiksi lupaa 11 miljoonaa EU4Health-ohjelmasta mielenterveyden valtavirtaistamiseen kaikessa politiikassa ja 10 miljoonaa euroa sidosryhmille, jotka edistävät hyvää mielenterveyttä riskiryhmien ja lasten ja nuorten keskuudessa. Komissio myös varaa 6 miljoonaa euroa jäsenmaiden tukemiseen, jotta ne voivat kehittää masennuksen ja itsemurhien ehkäisyä tukevaa politiikkaa, ja vahvistaa 8,3 miljoonalla EU:n ei-tarttuvien tautien ohjelman mielenterveyshaaraa.
Mielenterveyden edistämiseen tarvitaan perinpohjainen muutos
Tätä mielenterveysstrategiaa ja siihen kuuluvaa rahoitusta tarvitaan monesta syystä. EU:ssa tarvitaan perinpohjainen muutos mielenterveyden edistämiseen lapsesta saakka. Riittävä perusturva, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja opiskelijoiden mielenterveyspalvelut tarjoaisivat eurooppalaisille pienestä saakka pysyviä, terveitä ja hyviä suhteita aikuisiin. Turvaverkkoja voivat luoda monet asiat: mielenterveysohjelmat, koulukiusaamisen ehkäisemiseen tarkoitetut toimet tai vaikkapa urheilujoukkueet.
Mielenterveyden edistämisen täytyy jatkua myös työelämässä mahdollistamalla joustavuutta ja erilaisille työntekijöille sopivia erilaisia ratkaisuja. Mutta mielenterveys ei kysymyksenä rajoitu vain kouluun tai töihin: meidän pitää kiinnittää huomiota myös esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, sen paineisiin ja aiheuttamaan huonovointisuuteen. On myös muistettava, että koronaviruspandemian jälkeen maailmamme on muuttunut. Monille ryhmille, kuten nuorille, opiskelijoille, terveydenhuollon henkilökunnalle tai omaishoitajille, on syntynyt valtava mielenterveysvelka. Meidän on pandemian jälkimainingeissa mietittävä kunnolla, millaista tukea kukin ryhmä tarvitsee.
Monille ryhmille on syntynyt valtava mielenterveysvelka.
Myös ilmasto- ja ympäristöuhat on otettava vakavasti. Emme voi sivuuttaa sitä, että mielenterveyshaasteet ovat kasvaneet myös ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, johon täytyy konkreettisilla toimilla puuttua.
Näihin asioihin EU:n mielenterveysstrategia yrittää vaikuttaa. Strategian tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman rahoitusta. Siksi mielenterveysstrategialla ja sen rahoituspäätöksillä on oikeasti myös konkreettista annettavaa.
Kiinnittämällä huomiomme mielenterveyteen vahvistamme ihmisten myönteistä minäkuvaa, itseluottamusta ja riittävyyden tunnetta. Sitä taas tarvitsemme resilientin yhteiskunnan luomiseen.
Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu
Mielenterveystyö ei onnistu ilman rahoitusta – Hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia jää vaille resursseja
Hallituksen työelämäuudistuksilla on ristiriitaiset näkymät
Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?
Hallitusohjelmassa askelia oikeaan suuntaan itsemurhien ehkäisyssä – Harppaus jää tekemättä
Sivua muokattu 9.8.2023