Mielenterveystyö ei onnistu ilman rahoitusta – Hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia jää vaille resursseja
Kirjoittaja
Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on ohjata suomalaista mielenterveystyötä hallituskausien yli. Mielenterveysstrategia kattaa laajasti teemat mielenterveyspalveluista edistävään työhön ja johtamiseen.
Kansainvälisesti Suomen mielenterveysstrategia on ollut aikaansa edellä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa mielenterveysstrategia mainitaan kerran osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuutta: ”Mielenterveysstrategia 2020–2030 -työssä tunnistettuja toimia jatketaan osana hallituksen toimia mielenterveyden edistämiseksi.” Siitä on vaikea päätellä, missä määrin neuvottelijat ovat punninneet strategian kokonaisuutta ja sen viittä painopistettä:mielenterveyttä pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa,mielenterveysoikeuksia, ihmisten tarpeiden mukaisia, laaja-alaisia palveluitaja hyvää mielenterveysjohtamista.
Sen verran hallitusohjelmasta käy ilmi, että mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon puuttuvat resurssit.
Tuloksellinen mielenterveyden edistäminen ei kuitenkaan onnistu ilman rahoitusta. Hyvät käytännöt leviävät ja uusia otetaan käyttöön vain, jos valtakunnallisilla toimijoilla on riittävät resurssit.
Kun mielenterveyshaasteet ja talouspaineet kasvavat, mielenterveyttä on vahvistettava vaikuttavammin
Painopisteistä Mielenterveys pääomana kattaa mielenterveyden edistämisen. Edellinen hallitus ohjasi mielenterveyden edistämiseen erityisesti hyvinvointialueille ja kuntiin valtionavustuksia, joiden tuloksista on ollut vaikeaa saada kokonaiskuvaa.
Kasvavien mielenterveyshaasteiden ja taloudellisten paineiden vuoksi uuden hallituksen on välttämätöntä vahvistaa mielenterveyttä aiempaa vaikuttavammin. Tämä edellyttää hyvien käytäntöjen systemaattista hyödyntämistä koko maassa.
Hallitusohjelman kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma yhdeksän miljoonan euron määrärahoineen tekevät tuloksellisen työn mahdolliseksi. Siihen sisältyvä yksinäisyyden vähentäminen jää kuitenkin kapeaksi näkökulmaksi, jos sitä peilataan mielenterveysstrategian sisältöön.
Hallitusohjelman perusteella näyttää siltä, että hallitus haluaa rajata mielenterveyden vahvistamisen ainoastaan työelämään ja nuoriin.
Joka tapauksessa tervetullutta ja tarpeellista on lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen, etenkin varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvien toimien sekä nuorten laaja-alaiseen toimenpideohjelman muodossa. Samalla hallitusohjelma kuitenkin sisältää toimia, jotka kuormittavat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä aikuisia. Aikuisen kuormitus ei voi olla heijastumatta lapsiin ja nuoriin.
Paljon hyviä toimia mielenterveyspalveluihin
Hallitusohjelma sisältää paljon hyviä toimia mielenterveyspalveluihin. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten terapiatakuun sekä psykososiaalisten ja psykoterapeuttisten hoitojen kehittämistä perustason mielenterveyspalveluissa Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaisesti.
Tarkka summa ei käy ilmi. Kokonaisuudessaan sote-palvelujen vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonen purkuun on kuitenkin varattu 400 miljoonaa euroa. Merkittävää on myös hallituksen pyrkimys vahvistaa hoidon jatkuvuutta omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallilla sekä konsultaatiomalli, jolla erikoissairaanhoito voi tukea perusterveydenhuoltoa.
Mielenterveysstrategia tarvitsee johtamisrakenteen
Ansiokasta on lupaus tukea mielenterveysjohtamista esimerkiksi panostuksilla kansalliseen arviointiosaamiseen, laatu- ja vaikuttavuustietotuotantoon sekä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Toimeenpanon lisäksi mielenterveysstrategia tarvitsee johtamisrakenteen, seurantaa ja ohjausta. Nyt nämä puuttuvat.
Strategian vastuuministerinä sosiaali- ja terveysministeri voi ottaa vastuun näiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta olisi työlle luonteva parlamentaarinen seurantaryhmä. Sen lisäksi tarvitaan strategian toimeenpanoa arvioiva, suuntaava ja kehittävä ohjausryhmä, joka sovittaa yhteen hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin työn vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Ohjausryhmään tarvitaan mukaan ministeriöt, järjestöt ja asiantuntijalaitokset. Koska hallitusohjelmasta puuttuu yksityiskohtaisempi näkemys mielenterveysstrategian toimeenpanosta, työssä korostuu ministeriöiden, asiantuntijalaitosten ja järjestöjen rooli. Luonnos mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi onkin jo valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.
Hallitusohjelmassa askelia oikeaan suuntaan itsemurhien ehkäisyssä – Harppaus jää tekemättä
Kykeneekö hallitus selättämään nuorten mielenterveyskriisin?
Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu
Hallituksen työelämäuudistuksilla on ristiriitaiset näkymät
Hallitusohjelmassa suuret aukot psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Sivua muokattu 31.7.2023
Ota yhteyttä