MIELI ry tukee hallituksen tavoitetta uudistaa psykoterapeuttikoulutus kaksiportaiseksi
Kirjoittaja
Toimivat mielenterveyspalvelut vaativat riittävästi koulutettuja ammattilaisia, joilla on valmiudet tarjota psykoterapiaa ja muuta näyttöön perustuvaa psykososiaalista hoitoa. Psykoterapiaa tarvitsevia on tällä hetkellä merkittävästi enemmän kuin sen tarjoajia, ja psykoterapian heikosta saatavuudesta on muodostunut palvelujärjestelmän keskeinen kipupiste. Petteri Orpon hallituksen tavoite uudistaa psykoterapeuttikoulutus on erittäin tervetullut, sillä se mahdollistaa yhä useamman kansalaisen pääsyn psykoterapian piiriin.
Psykoterapiaa tarvitsevia on tällä hetkellä merkittävästi enemmän kuin sen tarjoajia.
Hallitusohjelmassa on kirjattu: Vahvistetaan psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta uudistamalla psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. MIELI ry kannattaa uudistusta ja tukee kaksiportaiseen psykoterapeuttikoulutukseen siirtymistä, jossa psykoterapeuttikoulutus uudistetaan perus- ja erityistason koulutuksiksi. Uudistuksen vertailukohtaa voidaan hakea terveydenhuollon sisältä. Jatkossa perustason psykoterapeutti olisi verrattavissa yleislääkäriin ja erityistason psykoterapeutti erikoislääkäriin. Kansalaisen näkökulmasta tärkeintä on, että hän tietää pääsevänsä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, ja tarvittaessa prosessi jatkuu niin, että hänet lähetetään eteenpäin erikoistuneen ammattilaisen hoitoon.
MIELI ry katsoo, että on tärkeää vahvistaa mielenterveyspalveluja perusterveydenhuollossa ja toteuttaa kaikkia koskeva terapiatakuu, jolla turvataan hoitoon pääsy kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta. Psykoterapeuttikoulutuksen muuttaminen kaksiportaiseksi tukee tätä tavoitetta ja mahdollistaa hoidon volyymin kasvattamisen sellaiseksi, että yhä useampi psykoterapiaa tarvitseva henkilö pääsee hoidon piiriin.
Koulutuksen uudistaminen mahdollistaa sen, että yhä useampi pääsee oikea-aikaiseen hoitoon.
Toinen tärkeä syy uudistuksen kannattamiselle on se, että nykyinen psykoterapeuttikoulutus on yksittäiselle opiskelijalle kohtuuttoman kallis. MIELI ry on jo pitkään ajanut psykoterapiakoulutuksen muuttamista kokonaan maksuttomaksi. Nykyinen käytäntö, jossa psykoterapiaopiskelija vastaa itse kymmeniä tuhansia euroja maksavasta koulutuksesta, jota tarvitaan julkisrahoitteisissa sote-palveluissa, on iso epäkohta suomalaisessa järjestelmässä. Nykyinen kallis koulutus rajaa koulutukseen hakeutuvia ihmisiä taloudellisista syistä. Koska hoidettavien ihmisten joukko on moninainen, on tärkeää, että myös psykoterapeutin ammattiin on mahdollista hakeutua mahdollisimman erilaisista taustoista.
Hallituksen tavoite perustason koulutuksen maksuttomuudesta on askel oikeaan suuntaan, mutta pitkällä aikavälillä koko psykoterapeuttikoulutuksen tulisi olla maksuton. Katsomme MIELI ry:ssä, että koulutuksen maksuttomuus tarkoittaisi sitä, että opiskelija vastaisi itse koulutukseen kuuluvan henkilökohtaisen psykoterapian ja työnohjauksen kustannuksista, mutta opiskelijalta ei perittäisi korkeakoulun lukukausimaksuja.
Psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen on tärkeää myös siksi, että se selkeyttää laajaksi kasvanutta terapeuttikenttää. Viime vuosien aikana erilaisten lyhytterapeuttien tarjoamat palvelut ovat yleistyneet, ja ihmisten on ollut vaikeaa hahmottaa, mitkä palvelut ovat laillistetun ammattilaisen tarjoamaa näyttöön perustuvaa terveydenhuollon palvelua. Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi ja nimittää tarjoamaansa palvelua terapiaksi. Sen sijaan psykoterapia on lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa, ja psykoterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Nykyinen terapiakenttä voi olla hankala hahmottaa termistön sekavuuden takia. Toisiaan muistuttavista termeistä huolimatta lyhytpsykoterapia ei ole sama asia kuin lyhytterapia. Toisin kuin lyhytpsykoterapia, lyhytterapia ei ole hoitoa vaan elämäntilanteeseen liittyvää ohjausta ja valmennusta. Kansalaisen oikeusturvaa haastaa myös se, että markkinoilla tarjottavasta lyhytterapiasta ei voi kannella aluehallintovirastoon, koska se on terveydenhuollon valvonnan ulkopuolella. Hallituksen koulutusuudistuksen myötä voidaan tarttua myös tähän haasteeseen. MIELI ry katsoo, että lyhytpsykoterapiaa tarjoava perustason psykoterapeutti tulee olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö samoin kuin pitkää psykoterapiaa tarjoava erityistason psykoterapeutti. Niinpä jatkossa terveydenhuollon toteuttama lyhytpsykoterapia on helpompi erottaa lyhytterapiasta. MIELI ry:n pitkän ajan tavoitteena on, että myös lyhytterapian tulisi olla terveydenhuollon sääntelyn piirissä.
Koska hoidettavien ihmisten joukko on moninainen, on tärkeää, että myös psykoterapeutiksi on mahdollista hakeutua erilaisista taustoista.
Psykoterapian saatavuuden kohentuminen ei saa tapahtua laadun kustannuksella. Tästä syystä psykoterapeuttikoulutus tulee jatkossakin olla korkeakoulujen vastuulla. Perustason psykoterapeuttikoulutus tulisi jatkossa sisällyttää psykologin tutkintoon ja psykiatriaan erikoistuvan lääkärin koulutukseen. Psykoterapeuttien määrän kasvattaminen edellyttää sitä, että myös ammattikorkeakoulut voivat osallistua koulutusten järjestämiseen yliopistojen lisäksi. Koska psykoterapeutin työ on vaativaa ja itsenäistä asiantuntijatyötä, tulee jatkossa kuitenkin pitää kiinni nykyisistä hakukelpoisuusvaatimuksista.
Suomessa on tällä hetkellä huutava pula psykoterapeuteista. Kaksiportaiseen koulutusmalliin siirtymällä voimme vahvistaa mielenterveyspalveluja ja parantaa ihmisten pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon. Ennen kaikkea uudistuksella on mahdollisuus lisätä suomalaisten hyvinvointia.
Ota yhteyttä
Frans Horneman
Johtava psykologi
+358 40 193 3020
etunimi.sukunimi@mieli.fi
