Opettajakoulutus on avain oppilaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
Nykyisessä opetussuunnitelmassa OPS 2014 on huomioitu hyvinvointiin ja turvallisen kouluyhteisön rakentumiseen, mielenterveystaitojen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen, itsetunnon sekä selviytymistä tukevien taitojen opettamiseen liittyvät tavoitteet ja sisällöt.
Toteutuvatko ne? Professori Katariina Salmela-Aron mukaan (HS 7.9.) mielenterveyttä tukevien taitojen systemaattinen harjoittelu ja opettaminen on kouluissa hyvin eri tasoista, ja paljon riippuvaista koulun johdosta ja opettajien osaamistasosta. Opettajankoulutukseen tarvittaisiin lisää sosioemotionaalisten taitojen opetusta.
MIELI ry on jo 20 vuoden ajan tukenut opettajien valmiuksia mielenterveystaitojen, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen varhaiskasvatuksessa, ala- ja yläkouluissa ja toisella asteella. Sisältöjä on viety myös opettajakoulutuksen osaksi. Tarve mielen hyvinvointia vahvistavalle pedagogiselle osaamiselle on ollut suurta: MIELI ry on kouluttanut jo yli 50 000 kasvatusalan ammattilaista.
Muutos on jo nähtävissä: varhaiskasvatuksessa harjoitellaan mielenterveystaitoja, kuten tunteiden tunnistamista, kaverin leikkiin mukaan ottamista ja empatiaa. Kouluissa opettajan tukemana harjoitellaan omien vahvuuksien tunnistamista, huolen puheeksi ottamista sekä muita mielenterveyttä tukevia taitoja. Mielenterveystaitoja voidaan oppia ja opettaa, harjoitella ja vahvistaa. Niitä myös käytetään päivittäin. Hyvät mielenterveystaidot luovat parhaat mahdollisuudet oppimaan oppimiselle.
Tulevaisuuden aikuisten työ- ja toimintakyky rakentuu jo lapsuudessa. Se on myös kansantaloudellinen kysymys ja siksi lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen on koko yhteiskunnan haaste. Koulujen mahdollisuuksia lasten itsetunnon sekä vuorovaikutus- ja mielenterveystaitojen tukemiseen on syytä edelleen vahvistaa.
Tärkein toimenpide on kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Kaikkiin alan yliopistollisiin tutkintorakenteisiin ja opetussuunnitelmiin tulee nopeasti saada lapsen ja nuoren kehitystä ja mielen hyvinvoinnin taitoja tukevat tavoitteet, sisällölliset tiedot ja pedagogiset taidot. Valmiuksia on tärkeää harjoitella opetusharjoitteluissa, joten opetusharjoittelun ohjaamiseen on panostettava.
Samalla opettajaksi opiskelevan tulee voida itse harjoitella ja vahvistaa omia mielen hyvinvoinnin taitojaan, kerätä pääomaa omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen ja työyhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen.
Mielenterveyttä edistävä toimintaympäristö lisää lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kouluun kiinnittymistä, resilienssiä, opiskelumotivaatiota ja oppimista. Se vähentää eriarvoisuutta, yksinäisyyttä, kiusaamista, häirintää ja rasismia. Se auttaa oppimaan.
Tutkitusti mielenterveyttä edistäviä tekijöitä kouluyhteisössä:
- läsnäolo ja kohtaaminen
- osallisuus, kuuleminen ja kuulluksi ja nähdyksi tuleminen
- mielenterveystaitojen harjoittelu
- turvallisuus ja ryhmähenki
- vahvuuksien näkeminen
- kynnyksetön tuki ja apu.
Sivua muokattu 19.9.2023