Pride on mielenterveysteko
Kirjoittaja
Mihin Pridea tarvitaan vuonna 2024? Mielenterveyden näkökulmasta vastaus on yksiselitteinen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, syrjimättömyys ja oikeus olla oma itsensä edistävät tutkitusti mielenterveyttä. Siksi MIELI ry on Helsinki Priden kumppani ja osallistuu myös tänä vuonna ylpeästi Pride-kulkueeseen.
Ihmisille universaaleja yhteisiä psykologisia perustarpeita ovat autonomia eli omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille se tarkoittaa esimerkiksi vapautta määritellä oma identiteetti ja ilmaista sitä (autonomia), mahdollisuutta vaikuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin (kyvykkyys) ja tulla hyväksytyksi, kohdatuksi ja nähdyksi yhteisöissä ja yhteiskunnassa omana itsenään (yhteenkuuluvuus).
Jotta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen psykologiset perustarpeet toteutuvat, yhteiskunnallisten päätösten lisäksi tarvitaan ihan tavallisia arkisia tekoja. Jokaisen aikuisen velvollisuus on puhua toisista ihmisistä ystävälliseen ja kunnioittavaan sävyyn, sekä puuttua epäasialliseen ja syrjivään toimintaan. Se vahvistaa yhteistä turvallisuudentunnetta ja luo toivoa.
Vähemmistöstressi heikentää mielenterveyttä
Tutkimuksissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla henkilöillä on havaittu enemmän mielenterveysongelmia kuin muulla väestöllä. Ihmisen seksuaalisuus tai sukupuoli ei itsessään selitä kyseisiä terveyseroja, vaan syy linkittyy koettuun vähemmistöstressiin. Surullisin esimerkki tästä on tutkimustieto siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin muulla väestöllä.
Pride-liike on edelleen ajankohtainen ja tarpeellinen muistutus siitä, että vähemmistöjen mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii yhä aktiivisia toimia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvointi on osa käsillä olevaa nuorten mielenterveyskriisiä Suomessa. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret kokivat terveydentilansa heikommaksi kuin muut nuoret. Uniongelmat, ahdistuneisuus, riski syömishäiriölle sekä kiusaamis-, syrjintä- ja ahdistelukokemukset olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla.
Samansuuntaisia tuloksia nähdään Euroopassa. Myönteisen kehityksen ohella valitettavasti häirintä, kiusaaminen ja väkivalta on lisääntynyt, selviää Euroopan unionin perusoikeusviraston tämän vuoden laajasta kyselytutkimuksesta. Pride-liike on meille edelleen ajankohtainen ja tarpeellinen muistutus siitä, että vähemmistöjen mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii yhä aktiivisia toimia.
Iloa, rauhaa ja hyviä uutisia!
Haastattelin kesän kynnyksellä Mielen puolikkaat -podcastissamme näyttelijä Miiko Toiviaista. Haastattelussa Miiko kertoi transihmisyyteen liittyvästä onnesta ja siitä, miten tärkeää on tuoda esiin sateenkaari-ihmisten iloa. Valtaosa näkyvyyttä saaneista sateenkaarevista tarinoista on nimittäin monin tavoin vastoinkäymisten sävyttämiä.
Priden teema on tänä vuonna rauha ja toivo. Molemmille on totisesti kysyntää epävarmassa ja levottomassa ajassamme.
Keskustelusta inspiroituneena haluan käyttää tilaisuuden hyvien uutisten jakamiseen! On hienoa, että yhä useampi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen uskaltaa olla avoimesti oma itsensä yli 100 000 vastaajan EU-kyselyn mukaan. Positiivinen uutinen on myös se, että Suomessa kouluterveyskyselyn mukaan transnuorten mielenterveysoireilu on kääntynyt selvään laskuun. Lisäksi erinomaista on se, että Suomessa eheytyshoitojen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle viime vuonna. MIELI ry on lausunut asiasta ja katsoo, että eheytyshoidot ovat epäeettistä puoskarointia ja ne tulee kieltää lailla. Tutkimustiedon valossa seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti ei ole muokattavissa.
Priden teema on tänä vuonna rauha ja toivo. Molemmille on totisesti kysyntää epävarmassa ja levottomassa ajassamme. Haastatellessani Miikoa kysyin mitä jokainen meistä voisi tehdä, jotta transihmisten ilolle olisi enemmän tilaa. Tähän Miiko totesi ”ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa meidän olla ja elää rauhassa.”
Niin.
Aika yksinkertaista.
Sivua muokattu 18.7.2024
