Stressittömästi kohti kesälomaa
Meistä suurin osa haluaa hoitaa työnsä tunnollisesti ja tarkasti. Monelle loman lähestyminen tarkoittaakin sitä, että tehtävien hommien pino kasvaa, tehtävälistalle lisätään vielä se yksi asia ja sitten vielä yksi lisää. Päiviä venytetään, jotta kaikki itselle tai jollekin toiselle luvattu saadaan hoidettua. Lopulta lomalle lähdetään lähes viimeisillä voimilla, viime hetkellä – tai hieman sen jälkeen. Ajatellaan, että ”lomalla on aikaa palautua.”
Lomiinkin kasautuu usein paljon paineita. Pitäisi palautua kevään töistä. Pitäisi antaa läheisille, perheelle ja lapsille. Viettää yhteistä laatuaikaa ja tavata ystäviä. Pitäisi vierailla sukulaisten luona, tuttavien mökillä, kesäteatterissa, festareilla… Ja lisäksi pitäisi vielä kaikessa rauhassa ladata omia akkuja.
Eli töissä painetaan kaikkensa antaen viimeiseen minuuttiin asti ja sen jälkeen päästään suorittamaan lomaan kuuluvia velvollisuuksia. Stressi on monella läsnä sekä arjessa että lomalla.
Onko kaikki stressi pahasta? Voiko stressin tunnetta säädellä?
Tässä kohtaa, kesäloman kynnyksellä, voisikin olla hyvä pysähtyä miettimään, miten stressiin ja kuormitukseen suhtautuu. Usein on totuttu ajattelemaan, että stressi on vaarallista ja siitä tulisi hankkiutua eroon. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen.
Stressi on mielen ja kehon luonnollinen reaktio tavallisuudesta poikkeaviin tilanteisiin. Stressiä muodostuu tilanteissa, jotka koetaan uhkaavana ja joissa vaatimukset koetaan ylimitoitettuna omiin käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden.
Stressi on luonnollinen reaktio poikkeaviin tilanteisiin.
Ihmisellä on myös kyky luoda mielessään pelottavia mielikuvia, jotka aiheuttavat kehon stressireaktion – uhka ja vaatimukset voivat olla todentuntuisia, mutta eivät silti välttämättä todellisia. Omat ajatuksemme, mielemme tekemät tulkinnat, erilaiset tunteet ja keholliset tuntemukset saavat stressireaktion aikaan. Lisäämme siis stressiä omilla kiireajatuksillamme, näillä ”pitäisi tehdä”-listoillamme.
Tunnista stressin merkit
Stressi vaikuttaa ajatuksiimme, tunteisiimme, toimintaamme ja kehomme fyysisiin tuntemuksiin. Mitäpä jos muuttaisimmekin omaa suhtautumistamme, kun kiirettä ja kuormitusta emme pysty välttämään. Mitäpä jos ajattelisimme, että nyt kehoni ja mieleni haluaa kertoa minulle jotakin tärkeää.
Stressiä voi hillitä yrittämällä muuttaa omaa suhtautumista asioihin.
Opettele tunnistamaan, miten puhut itsellesi kiireessä ja stressaantuneena. Jos sisäinen puheesi on tyypillisesti kielteistä, itseäsi moittivaa tai omiin virheisiin ja unohduksiin negatiivisesti suhtautuvaa, voit harjoitella sen huomaamista. Keskity haastavaan tilanteeseen myönteisyyden ja hyväksynnän avulla.
Voit harjoitella tätä vaikkapa seuraavilla ajattelutavoilla:
Teen parhaani. Se riittää.
Olen oma itseni, ja ihmiset hyväksyvät minut sellaisena kuin olen.
Opin virheistäni. Ne lisäävät kokemustani.
Ja mitä tulee tuohon kohta alkavaan lomaan, voisimmekin lähestyä sitä hieman rauhallisemmin mielin. Sen sijaan, että nostamme kehomme ja mielemme hälytystilaa ”pitäisi tehdä”-listoilla, voisimme muuttaa ajatteluamme vähän armollisemmaksi.
Tänä kesänä saamme käydä sukulaisten luona vierailulla. Voimme käydä tuttavien mökillä, kesäteatterissa, festareilla… Ja voin valita, mitä niistä teen. Voin valita, että kuuntelen myös sitä, mitä oma mieleni ja kehoni tarvitsee. Minulla on mahdollisuuksia, josta voin valita. Olenpa onnekas!
Lempeitä ajatuksia juuri sinun kesääsi.