Helsinkiläiset Noora, 20, ja Vanessa, 19, kertovat, miltä tuntui käydä koulua etänä, ja mikä heitä auttaa ahdistuksen hetkellä. Päässä pyörii paljon unelmia ja haaveita, mutta juuri nyt tulevaisuuden suunnitelmat saavat odottaa.
Kalajokinen Niina Juola kohtaa nuoriso-ohjaajan työssään nuoria sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kaikkein haastavinta on kohdata niitä nuoria, joilla ei ole yhtään ystävää.
Moni pienten lasten kanssa elävä pystyy samaistumaan vantaalaisen Sinin ja hänen miehensä arkeen. Perheessä, jossa on pieniä lapsia, riittää tekemistä ja monenkirjavia tunteita, joiden kanssa tulee tulla toimeen.
Mielenterveyden ensiapu -kursseilla tarkastellaan mielenterveyttä kansalaistaidon näkökulmasta. Mielenterveys kuuluu kaikille, eikä hoivaajan omaa hyvinvointia saa unohtaa.
Kun Mika Aaltola, 53, oli lapsi, isä otti hänet mukaan töihin, ja Jyväskylän yliopiston kiehtovat tarvikevarastot harppeineen tulivat tutuiksi. Tuoreena isänä Aaltola haluaa olla mahdollisimman paljon läsnä.
”Arvot ovat kuin kompassi, joka ohjaa elämässä kohti itselle tärkeitä asioita”, sanoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Tiina Tuominen. Niitä tarvitaan myös työelämässä.
Kouvolalainen salibandyvalmentaja Tomi Pasi, 45, on nuorille arjen turvallinen aikuinen. Treenien lomassa nuoret kertovat Pasille niin mieltä painavista kuin mukavista jutuista. Valmentaja johtaa aina omalla esimerkillään, ja toimii samalla miehen mallina nuorille pojille.
Vertaistukiryhmä toi puolisonsa menettäneiden Reijon ja Marin elämään ihmisiä, jotka ymmärsivät paljon puolesta sanasta. Kaipuun jakaminen helpotti tuskaa, mutta ryhmä toi avun myös arjen kysymyksiin, kuten ruohonleikkurin käynnistämiseen.
