Ihmisiä työssään kohtaava voi tarvita koulutusta itsetuhoisuuden kohtaamisessa. Kriisityöntekijä Harri Sihvola MIELI ry:stä pitää keskeisenä keinona itsetuhoajatusten kysymistä ja kartoittamista.
Veera sai apua Kriisipuhelimesta, kun oma maailma alkoi horjua. Oli tapahtunut liian paljon ja liian lyhyessä ajassa: ”Jos Kriisipuhelinta ei olisi, en tiedä kuinka olisin järkytyksestä selvinnyt, ” hän toteaa. Kriisistä selviydyttyään Veera löysi uuden suunnan koko elämälleen.
Kriisipuhelinpäivystäjä Sinikka Korkkula, 64, kuuntelee soittajien murheita. Vapaaehtoistoiminta on antanut hänelle hyvää mieltä, uusia ystäviä ja yhteisön, johon kuulua.
Viikonloppu merkitsee toiselle lepoa, toiselle ahdistusta. Kriisipuhelimen vapaaehtoiset työntekijät auttavat ahdistuksessa kappaleen matkaa eteenpäin.
Ohjelmistoyritys Vincitissä on periaate, että henkilöstö voi keskittyä olennaiseen eli työntekoon. Työntekijöille on annettu paitsi vapautta ja vastuuta, myös yksityiselämän tukea ja etuja.
Työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen oli käynnistämässä muutama vuosi sitten mielenterveystyötä SOK:lla. Nyt S-ryhmällä on käytössä Suomen edistyksellisin työelämän mielenterveyden tukimalli.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, psykologian tohtori Pauliina Mattila-Holapan mukaan mielenterveyttä työelämässä voidaan vahvistaa monin keinoin.
Itsemurha-ajatuksista kannattaa kysyä suoraan. Tärkeintä on, ettei itsetuhoista ihmistä jätetä yksin tunteiden, ajatusten ja tekojen kanssa. Apua kannattaa hakea yhdessä.
