Siirry sisältöön

Keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi terveyskeskusten psykiatriset sairaanhoitajat. Vaikeaan masennukseen saatetaan tarvita sairaalahoitoa. Useilla paikkakunnilla on järjestetty masennusta sairastaville vertaistukiryhmiä.

Psykoterapia on todettu tehokkaaksi masennuksen hoidossa. Psykoterapia edistää masennuksesta toipumista muun muassa seuraavista syistä:

  • Ihminen voi oppia psykoterapian avulla tunnistamaan paremmin omat ajattelutavat ja kykenee siten muuttamaan niitä. Hän voi ymmärtää, miksi ajattelee tietyllä tavalla ja miten vahingollisista ajatuksista voi päästä eroon.
  • Ymmärrys masennuksen syistä ja taustoista voi lisääntyä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus työstää surua ja vaikeita asioita.
  • Tunteiden havaitseminen ja tulkinta voi muuttua. Voi kehittyä omien tunteiden tiedostamisessa ja ymmärtämisessä. Oppii tulkitsemaan itseään uudella tavalla.
  • Kyky antaa uusia merkityksiä omille ongelmille saattaa kehittyä.
  • Kyky nähdä oma elämäntilanne uusista näkökulmista saattaa kehittyä.
  • Ajattelutapojen muutosten seuraukset saattavat näkyä muutoksina läheisissä ihmissuhteissa, työssä ja opiskelussa.
  • Psykoterapia voi lisätä kokemusta aktiivisesta toimijuudesta eli siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan elämään ja niihin yhteisöihin, joissa on itse mukana.

Masennukseen voi kokeilla myös lääkehoitoa

Lääkehoito on oleellista ainakin silloin kun masennuksesta kärsivä henkilö on niin uupunut, ettei jaksa sitoutua psykoterapiaan tai kykene käsittelemään vaikeaa elämäntilannettaan ilman lääkitystä.

Masennuslääkkeitä on useita erilaisia ja niillä voidaan vaikuttaa masennuksen fysiologisiin syihin (masennuksen aiheuttamiin muutoksiin aivoissa). Lääkkeiltä ei kannata odottaa hyvin nopeita muutoksia omaan olotilaan, sillä masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät ala vaikuttaa vielä hoidon ensimmäisinä päivinä, vaan vaikutus tehostuu vähän kerrassaan 2-8 viikon kuluessa.

Jos hoidon lopettaa liian aikaisin, riskinä on masennuksen uusiutuminen. Jos käytetty lääke ei näytä vaikuttavan, lääkäri voi vaihtaa sen toiseen, muuttaa annosta tai lisätä toisen lääkkeen jo käytetyn lääkkeen rinnalle. Hoito lopetetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti ja yleensä se tapahtuu annosta asteittain vähentäen.

Erityisesti silloin kun masennus on ollut vaikea-asteista, siihen on liittynyt itsetuhoisuutta, vakavia masennusjaksoja on ollut vähintään kolme tai masennuksesta kärsivä on hyötynyt lääkehoidosta huomattavasti, hoitoa saattaa olla syytä jatkaa niin sanottuna ylläpitohoitona masennusjakson päätyttyä. Myös estohoito eli hoidon aloittaminen aina masennusoireiden alkaessa saattaa olla hyödyllistä, jos masennuksesta aiemmin kärsinyt tunnistaa alkavan masennusjakson.