Työelämän hyvinvointia rakennetaan joka päivä

Työ on parhaimmillaan mielekäs osa elämää, joka ylläpitää ihmisten hyvinvointia ja edistää mielenterveyttä. Se tarjoaa päivittäisen sosiaalisen ympäristön sekä mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja tavoitteitaan.

Työelämän hyvinvointia luodaan joka päivä arjessa. Sitä rakennetaan organisaation kaikilla tasoilla: työpaikan normeilla ja ohjeilla, johtamisen tavoilla, arjen käytännöillä ja jokaisen työntekijän omalla toiminnalla ja käyttäytymisellä.

Työpaikan hyvinvoinnin perusta rakentuu toimivasta, oikeudenmukaisesta ja arvostavasta johtamisesta sekä avoimesta ja oikea-aikaisesta viestinnästä. Johtajan tehtävänä on paitsi edistää avoimuutta ja vuorovaikutusta, myös innostaa. Yksilötasolla hyvinvoinnin perusasioita on, että työntekijät kokevat olevansa oikeassa paikassa osaamisensa, vastuidensa ja taipumustensa suhteen ja saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa koulutukseen, työn vaatimuksiin ja tuloksiin.

Jokaisen on aika ajoin hyvä pysähtyä ja kiinnittää huomiota siihen, miten itse voi työssään. Työhyvinvoinnista kertoo esimerkiksi työnteon mielekkyys ja että töihin on kiva mennä. Jos työssä voi hyvin, energiaa ja voimavaroja siirtyy myös työn ulkopuolelle, henkilökohtaiseen elämään.

Selkeät tavoitteet ja vastuunjaot: sujuvan työnteon perusta

Sujuva ja tuloksellinen työnteko on yksi työntekijän hyvinvoinnin kulmakivistä. Sitä auttavat selkeät työnkuvat ja vastuunjako. Työtekijä tarvitsee myös tunnetta työn hallinnasta. Se syntyy, kun työtehtävät vastaavat ammatillista osaamista, työtä on määrällisesti sopivasti ja töiden tekemiseen on asianmukaiset työvälineet. Mahdollisuus oppia uutta eli kehittää ammatillista osaamista lisää paitsi työn mielekkyyttä, vahvistaa työnteon sujuvuutta.

Työn sujumista tukevat kaikkien tiedossa olevat ohjeet ja suositukset työn häiriötekijöiden, kuten keskeytysten, melun, tietokatkosten, tarpeettoman tai päällekkäisen työn minimoimiseksi.

Palautuminen työpäivän aikana ja työn ulkopuolella

Kohtuullinen työpaine voi vahvistaa työmotivaatiota ja tuoda virkeyttä, kunhan paine ei vain kasva jatkuvasti, ja työn lomassa on taukoja, lomia ja kevyemmän kuormituksen jaksoja.

Palautumista tarvitaan niin työpäivän aikana kuin sen ulkopuolella, sujuvankin työnteon vastapainoksi. Työpäivän aikana tauotus, pienetkin hengähdystauot palauttavat voimia.

Työn ulkopuolella palautumisella ja hyvinvoinnista huolehtimisellä on suuri vaikutus työssä jaksamisen kannalta. Jokainen tarvitsee joka päivä monipuolista ravintoa, unta ja lepoa, kehonhuoltoa ja mielen virkistystä. Se, mikä kutakin rentouttaa ja virkistää on yksilöllisiä: eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Moni rentoutuu esimerkiksi perheen tai kavereiden seurassa, tai luovan toiminnan, liikunnan tai ulkoilun parissa.

Työn imu on omistautumista ja uppoutumista

Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää myönteistä tunnetta ja motivaatiota, työlle omistautumista ja siihen uppoutumista.  Siihen liittyy energia ja tarmokkuus; töiden aloittaminen tai tekeminen tuntuu mukavalta.

Työn imussa työskentelevä ihminen on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi. Työhön uppoutuessa työtehtävät tempaavat mukaansa kiinnostavalla ja merkityksellisellä tavalla. Työn imusta kertoo työtehtävien kokeminen mielekkäiksi, sopivan haastaviksi ja vaihteleviksi, ja että pääsee käyttämään osaamistaan tehokkaasti. Kun työnteosta nauttii, ajan kulku voi unohtua.

Kirjallisuutta

Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitoksen julkaisuja.
Kortteinen, M. (1992). Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hämeenlinna: Karisto.
Manka, M.-L., Hakala, L., Nuutinen S. & Harju, R. (2010). TYÖN ILOA JA IMUA – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto.
Rikala, S. (2013). Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampere: Suomen Yliopistopaino.
THL:n opas (2014) Mielenterveyden edistäminen työpaikalla