Apua taloushuoliin koronakriisissä

Kuva Engin Akyurt Unsplash

Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat tuoneet monelle taloudellista epävarmuutta ja stressiä, ahdinkoa tai suoranaisen talouden romahduksen. Aiemmin vakaasta ja tuottavasta toimeentulosta on voinut jäädä jäljelle vain kasa laskuja.

Koronakriisin vanavedessä on nähty lomautuksia ja yt-neuvotteluita, kaikonneita asiakkaita, tyrehtynyttä kassavirtaa, konkursseja.

Mikäli toimeentulo vaikeutuu tai elinkeino päätyy umpikujaan, mielenterveys joutuu koetukselle. Miten pitää huolta omasta ja läheisten mielenterveydestä talousvaikeuksissa? Kokosimme listan keinoista. Voit poimia niistä omaan tilanteeseesi sopivimmat.

1. Älä jää yksin, hae rohkeasti apua

Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Mitä aikaisemmin lähtee asioita hoitamaan, sitä paremmat ovat selviytymisen mahdollisuudet. Vaikka tulevaisuus muotoutuisi erilaiseksi kuin oli ajatellut, on toivoa. Eri tahot tarjoavat erilaista apua: käytännön apua, vertaistukea, asiantuntija-apua.

2. Hae henkiseen hätään kriisiapua

Toimeentulon vaarantuminen tai katoaminen voi tarkoittaa henkistä kriisiä. Perusturvallisuuden yksi kulmakivi on toimeentulo, ja kun se on uhattuna, myös perusturvallisuus rakoilee. Mitä äkillisemmin ja hallitsemattomammin tapahtumat ovat vyöryneet, sitä kovempi kriisi voi iskeä.

Talouskurimukseen joutuneen voi olla vaikea uskoa tapahtumia todeksi. Esiin voi nousta epätodellisuuden tunne, mikäli tapahtumat ovat edenneet nopeasti, ja on ollut vaikea pysyä niiden perässä.

Jos mieli on kaaoksessa tai lamaantunut, voimavarat eivät välttämättä riitä tilanteen selvittämiseen, tai arjen välttämättömien asioiden pyörittämiseen.

Mielenterveyden oireilusta kertovat esimerkiksi voimakas huoli, stressi ja ahdistusoireet, unettomuus, lamaantuminen ja kyvyttömyys arkirutiineihin. Kun kärsit näistä tai muista mielenterveyden oireista, hae kriisiapua.

Lisää kriisistä ja kriisin vaiheista MIELI ry:n sivuilla

Kriisitilanteessa apua tarjoavat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipalvelut.

•    Suomenkielinen Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111

•    Kristelefon på svenska: 09 2525 0112, Mondag och onsdag kl. 16.00–20.00, tisdag, torsdag och fredag kl. 9.00–13.00

•    Arabian- ja englanninkielinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0113, ma ja ti klo 11.00–15.00, ke klo 13.00–16.00 ja 17.00–21.00 sekä to 10.00–15.00

•    Tukea verkossa tarjoaa verkkokriisikeskus tukinet.net  

•    Solmussa chat palvelee aikuisia maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 15–19 sekä tiistaisin ja torstaisin klo 15 anonyymisti ja maksutta.

•    Kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat (koronakriisin aikaan videon välityksellä) keskusteluapua maksutta ja anonyymisti. Ne myös järjestävät ohjattuja vertaistukiryhmiä.

•    Itsetuhoisuuteen ja itsemurha-ajatuksiin apua tarjoaa Itsemurhien ehkäisykeskus numerossa 0800 98 030 ma–to klo 9–12. Muina aikoina palvelee puhelinvastaaja, johon voi jättää yhteydenottopyynnön, tai sähköpostitse: iek@mieli.fi

3. Hae talousneuvontaa talousahdinkoon

Taloudelliseen ahdinkoon saa ammattimaista neuvontaa. Esimerkiksi maksutonta talous- ja velkaneuvontaa alueilla ympäri Suomen

•    Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa eri puolilla Suomea antaa maksutonta talous- ja velkaneuvontaa yksityishenkilöille sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville ammatin- ja elinkeinonharjoittajille

•    Takuusäätiö  edistää taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden ihmisten itsenäistä selviytymistä.

Neuvontapalvelut yrittäjille

•    Suomen yrittäjien päivittyvä infosivu Kaikki koronasta yrittäjälle    
 
•    Suomen yrittäjät
     Neuvontapalvelut jäsenille arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222
     Sivuilla on paljon ajankohtaista tietoa kaikille yrittäjille.

•    Suomen yrittäjien #ostapieneltä Facebook-ryhmä
     Kaikille yrittäjille avoin Facebook-ryhmä, jossa voi keskustella ja kysyä, ja asiantuntijat vastaavat, mukaan lukien MIELI ry:n Kilta- asiantuntija.

•    Suomen yrittäjät: Mentorisi.fi 
Kaikille yrittäjille avoin ja ilmainen palvelu, josta yrittäjä voi löytää ammattilaisen sparraamaan
liiketoimintaansa tai tukemaan jaksamista poikkeuksellisen vaikeassa ajassa.

•    Yrittäjien alue- ja paikallisjärjestöt

•    Pirkanmaan Yrittäjien Tukipalvelu päivystää arkipäivisin kello 9–16 numerossa 03 251 6513

•    Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo yrittäjiä talousvaikeuksissa numerossa 02 950 24 880 

•    Yrityskummit: Maksutonta mentorointia
    
•    Suomen Vertaisyrittäjät ry. on yrittäjyyden kokemusasiantuntijoista koostuva verkosto, joka tarjoaa vertaistukea ja neuvontaa konkurssin kokeneille tai konkurssiuhan alla oleville yrittäjille. Puhelinnumero 045 250 3366

4. Tunnista omat hankalat tunteet, ylläpidä toivoa

Vaikeiden asioiden ja tunteiden kohtaamista voi olla houkutus lykätä, ja pistää mieluummin pää pensaaseen. Tärkeää kuitenkin on, että ei yritä juosta niitä karkuun. Paremminkin kannattaa ottaa aikaa, tunnistaa ja nimetä omat tunteet, riippumatta siitä, miten hankalia ne ovat. Tunteet voi kirjoittaa vaikkapa paperille: tunnen pelkoa, jännitystä, huolia, epävarmuutta, ahdistusta tai turhautumista. Samalla voi miettiä ja kirjoittaa tunteiden syistä.

Ymmärrettävät vihan ja katkeruuden tunteetkaan eivät katoa patoamalla niitä sisäänsä. Niiden äärellä kannattaa pysähtyä ja ottaa aikalisä, tunnustella sitä, miltä ne tuntuvat kehossa, ja yrittää pohtia niiden viestiä niiden takana. Vihan purkaminen läheisiin tai itsen vahingoittamiseen ei ole sallittua.

Vaikeita tunteita voi käydä läpi myös mielenterveyden ammatti-ihmisten kanssa. Omien tunteiden ja niiden syiden tunnistaminen on ensimmäinen askel, niiden ilmaiseminen ja kanavointi seuraava. Sen jälkeen on mahdollista edetä askel kerrallaan kohti itsen kannustamista ja toimintaa. On hyvä antaa toivolle mahdollisuus ja ylläpitää sitä. Tähänkin artikkeliin on listattu neuvoja ja erilaisia apua tarjoavia tahoja. Kannattaa muistuttaa itselle, että hyvin moni muu on samassa tilanteessa kuin itse, ja että yhteiskunnassa on tahtotila tukea talousvaikeuksiin joutuneita, vaikka osa käytännön toimenpiteistä viekin aikaa.

5. Ota aikalisä ja rauhoita mielesi: teet selkeämpiä valintoja

Rauhoittuminen ja aikalisän ottaminen eri keinoin on tärkeää, vaikka mielessä myllertäisi ja maailma rakoilee ympärillä. Rauhoittuminen on tekemisen vastakohta. Niin kauan kuin rauhoittuminen viekin aikaa, ota tarvittava aika. Rauhoittumisen aika ei ole käytännön asioiden hoitamista varten.

Listaa itsellesi asioita, jotka ovat auttaneet sinua aikaisemmin rauhoittumaan. Onko rauhoittumista palvellut esimerkiksi keskustelu ystävän kanssa, yksinäisyyteen vetäytyminen, halkojen hakkaaminen, luonnossa liikkuminen, musiikin kuuntelu, urheilu vaiko jokin muu asia?

Rauhoittuneena on helpompi kuunnella itseään. Rauhallisempi mieli auttaa näkemään asioita selkeämmin ja myös toimimaan askel kerrallaan vaikeassa tilanteessa. Usko omaan selviytymiseen, vaikka pieni askel kerrallaan, on tärkeää. Sitä uskoa myös toiset ihmiset, niin läheiset kuin ulkopuoliset auttajat, voivat vahvistaa.

Erityisen tärkeää on muistaa myötätuntoinen asenne itseä kohtaan vaikeina hetkinä.

Mindfulness-harjoituksia MIELI ry:n sivuilla

Mind-body-bridging -harjoituksia MIELI ry:n sivuilla

Myötätunto on kaikille hyväksi MIELI ry:n sivuilla

Kuinka kohdata kriisi itsetuntemuksen ja myötätunnon keinoin? MIELI ry:n sivuilla

6. Huolehdi omasta jaksamisesta ja arjen rutiineista

Keskellä kriisiäkin mielenterveyttä tukee, että säilyttää arjen rytmin ja toimet ainakin osittain samankaltaisena kuin aiemminkin. Esimerkiksi säännölliset ruoka-ajat, ulkoilu ja itselle mieluisa liikunta auttavat pysymään kiinni arjessa. Hyvästä unirytmistä kannattaa pyrkiä huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan.

Rentoutuminen lataa akkuja, samoin oma aika ja itselle palkitseva tekeminen, mutta nämäkään eivät onnistu, jos mieli on kuormittunut. Ensin on pyrittävä rauhoitettamaan oma mieli. Toimivat ihmissuhteet: läheiset, perhe ja ystävät ovat kriisinkin keskellä tärkeä voimavara. Alkoholi ja muut päihteet eivät sen sijaan auta ratkaisemaan kriisiä, päinvastoin, ahdistuksen hoitokeinona ne todennäköisesti pahentavat tilannetta.

Lisätietoa mielenterveyden ylläpitämisestä MIELI ry:n sivuilla

7. Tee arvio kokonaistilanteesta tarvittaessa luotettavan tahon kanssa

Kartoita iso kuva, missä mennään, miten tähän on tultu, mikä on tämän hetken tilanne ja miltä tulevaisuus näyttää. Kerro myös ajatuksista, tunteista, tuntemuksista ja huolenaiheista. Itsesyytökset ja syyttely eivät palvele tilannekartoituksen tekemistä. Sen sijaan avuksi on avoimuus ja rehellisyys itselle ja muille omasta tilanteesta.

Joskus toinen voi auttaa näkemään asioita yksinäistä pohdiskelua selkeämmin. Joskus hyvääkin tarkoittavat läheiset ihmiset voivat olla liian lähellä, varsinkin jos heitä painaa huoli tai stressi. Puolueeton, neutraali ulkopuolinen taho, esimerkiksi ammattiauttaja, voi auttaa hahmottamaan paremmin kokonaisuutta. Yhtä lailla luotettu ystävä voi olla taho, jonka kanssa kipeitäkin asioita voi saada kartoitettua.

8. Kartoita henkilökohtainen talous

Henkilökohtaisen talouden osalta kartoitus tarkoittaa kaikkien talouden tulojen ja säännöllisten menojen läpikäymistä. Jokaisen olisi hyvä käydä läpi ajoittain oma talous, ja laittaa laskut tärkeysjärjestykseen. Onko niissä jotain turhaa kulutusta, kuten heräteostoksia netistä tai suoratoistopalveluita? Voiko jostain luopua, ja siirtää se tällä hetkellä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja arjen pyörittämiseen?

Puolisot eivät välttämättä tule puhuneeksi rahasta, mutta perheen talouskriisissä yhteiset tulot ja menot on hyvä kartoittaa ja puhua tilanne auki.

9. Selvitä tukimuodot

Jos olet akuutissa taloudellisessa pulassa, selvitä kaikki tuen mahdollisuudet yhteiskunnalta ja auttavilta tahoilta. Oletko esimerkiksi oikeutettu työmarkkinatukeen, toimeentulo- tai asumistukeen? Esimerkiksi seurakunnista diakoniatyön puolelta voi saada apua ruokaostoksiin.

Poikkeuksellisessa koronakriisissä on luotu uusia tuen muotoja selviytymistä auttamaan, mutta moni hakemus on juuttunut ruuhkaan. Käsittely ja tukipäätöksen saaminen voi viedä aikaa. Tällä välin selviytymisen keinoja ja mahdollisuuksia kannattaa selvitellä ammattiauttajien kanssa.

10. Selvitä lisämaksuaikaa tai maksujärjestelyjä

Erääntyvien laskujen kanssa kannattaa välittömästi olla yhteydessä laskuttajiin, kertoa tilanne ja pyytää maksuaikaa tarvittaessa. Tämän jälkeen voi järjestellä tarvittavia maksuohjelmamuutoksia. Asuntolainaan voi esimerkiksi hakea lyhennysvapaata.
    
Vuokranantaja on ensimmäisiä tahoja, joihin on oltava yhteydessä. Pulassa oleva ihminen voi erehtyä ajattelemaan, että jos vuokran jättää maksamatta, siitä kertyy kuukaudessa mukava summa rahaa. Tämä on kuitenkin huonoin toimintatapa: vuokrarästistä kertyy talousahdingossa valtava lisätaakka, joka vaarantaa samalla asumisen. Jos on valittava vuokran maksamisen tai ruoan ostamisen välillä, on parasta neuvotella vuokranantajan kanssa lisämaksuaikaa vuokran maksulle.

Artikkelia varten on haastateltu Paula Noresvuota MIELI ry:n Yrittäjäkiltatoiminnasta, Minna Mattilaa Takuusäätiöstä ja Juha Peltosta Vertaisyrittäjät ry:stä.

TEKSTI: Ellen Tuomaala

Lue lisää

Mielenterveystaidot auttavat selviämään poikkeusoloissa

Kuinka huolehtia mielenterveydestä koronakriisin aikaan

Karanteenin läpi kannattelee merkityksellisyys ja perusturvallisuus

 

Yhteystiedot

Paula Noresvuo
Projektisuunnittelija
Liikkuva mieli ikääntyessä, Yrittäjien kilta-toiminta

+358 40 661 3511Maistraatinporti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki