Miten koronapelon kanssa pärjää?

Tänä keväänä pelko on leijunut ilmassa lähes kaikkialla. Se on välillä helpottanut, mutta taas palannut tilanteen muuttuessa. Välillä pelko on ottanut uuden muodon ja naamioitunut suuttumukseksi, lamaannukseksi tai syyttelyksi. Miten pelon kanssa voi pärjätä viikosta ja kuukaudesta toiseen?

Miksi koronakriisi herättää pelkoa?

Pelko on luonnollinen tunne uuden ja tuntemattoman viruksen levitessä kaikkialla maapallolla. Pelkoa voimistaa epävarmuus ja jatkuvasti muuttuva tietopohja. On paljon sellaista, mitä asiantuntijatkin oppivat vähitellen. Se, minkä jo luulemme asiantuntijoiden tietävän, saattaakin olla vähän toisin seuraavalla viikolla. Niinpä voi olla vaikea luottaa, että päättäjät ja viranomaiset tekevät turvallisia ratkaisuja,

Koronavirusepidemia saa monet ihmiset tuntemaan itsensä haavoittuviksi ja avuttomiksi, ja se pelottaa. Erityisen vaikeaa on monilla riskiryhmiin kuuluvilla. On hyvä muistaa, että pelko on myös tarpeellinen tunne. Se auttaa meitä toimimaan asiantuntijoiden ja viranomaisten ohjeiden mukaan.
 
Pelon aiheet voivat olla erilaisia. Samalla, kun yksi pelkää omaa tai läheisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa, toinen voi pelätä rajoitusten jatkumista ja sen vaikutuksia omaan toimeentuloon. Kolmas saattaa pelätä sitä, että joutuu olemaan erossa läheisistään tuntemattoman mittaisen ajan. Neljäs taas pelkää oman jaksamisensa puolesta, jos tilanne pitkittyy kuukaudesta toiseen. Viidettä pelottaa muiden hallitsemattomalta tuntuva pelko.

Rajoitusten purkaminen pelottaa

Tällä viikolla monia pelottaa koulujen avautuminen lukukauden viimeisiksi viikoiksi. Kesän kynnyksellä on luvassa lisää yhteiskunnan avautumista ja ehkä myös lisää pelkoa. Pelon keskellä voi unohtua, että jotkut meistä ovat työskennelleet jo viikkoja jatkuvassa tartuntariskissä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, ruokakaupoissa ja julkisessa liikenteessä.

Koulujen avaamista on perusteltu sillä, että osalle lapsista koti ei ole turvallinen paikka tai että osa lapsista jää vaille tarvitsemaansa oppimisen tukea etäopetuksessa. Tämä on saanut monet kysymään, pitääkö kaikkien lasten palata kouluun ja altistua koronavirukselle. Eivätkö kouluun voisi palata vain koulua eniten tarvitsevat?

Tässä pohdinnassa unohtuu, että koronaviruspandemia on vaikuttanut kaikkiin lapsiin ja nuoriin. Se on horjuttanut monien lasten perusturvallisuutta ja aiheuttanut pelkoa. Kaikki lapset eivät näytä tunteitaan avoimesti tai puhu niistä. Kaikissa kodeissa ei ole helppo keskustella tunteista ja peloista. Syyt voivat olla monenlaisia ja hyvin inhimillisiä.

Koulujen avaaminen voi parhaimmillaan lisätä kaikkien lasten turvallisuuden tunnetta, sillä se viestii heille siitä, että yhteiskunnan toiminta palautuu asteittain. Se myös mahdollistaa lapsille ja nuorille vaikean tilanteen käsittelyn yhdessä ikätovereiden kanssa koulun turvallisten aikuisten tuella. Tämä on erityisen tärkeää vaikeassa asemassa oleville lapsille, mutta se tukee aivan jokaista lasta. Parhaimmillaan kodin, koulun ja ikätovereiden tuki täydentävät toisiaan.  

Jos lasta pelottaa palata kouluun, vanhempien on tärkeää keskustella lapsen kanssa ja rauhoittaa häntä. Vanhempien tueksi on saatavilla hyviä ohjeita, jotka auttavat aikuista keskustelemaan lapsen peloista. Tärkeää on se, että vanhempi rauhoittaa ensin oman mielensä ja hillitsee mahdollista omaa pelkoaan.

Vinkkejä lasten ja nuorten kanssa keskustelemiseen:

Hyvä arki lapselle -lokikirja (pdf) 
Unicef: Miten puhua lapsen kanssa koronaviruksesta?
Mannerheimin lastensuojeluliitto: Lapset puhuvat koronasta, mitä aikuinen voi tehdä?
Mielen hyvinvointia lapsille ja nuorille - Ota ideat käyttöön!
WHO: Korona-satu lapsille eri kielillä

Helsingin Sanomat: Psykologi neuvoo, mitä jokaisen vanhemman on hyvä ymmärtää, kun koulut avataan

Miten pelkoa voi helpottaa?

Pelko voi kasvaa suhteettoman suureksi. Se voi estää toimimasta arjessa tai viedä vallan ajatuksista. Kun ihminen on oikein peloissaan, hänen on vaikea asettaa asioita mittasuhteisiinsa ja hän alkaa tulkita kaikenlaisia asioita merkkinä uhkaavasta vaarasta. Näin pelko kasvaa entisestään.

Hallitsemattomaksi kasvavaa pelkoa voi rauhoittaa erilaisilla keinoilla:

  • Tunnista pelko. Pelko voi tuntua vihaisuutena, ärtymyksenä, ahdistuksena tai jossain muussa muodossa. Jos oma olo on hankala, on hyvä kuunnella tunteitaan ja miettiä, piileekö mielessä myös pelkoa.
  • Ymmärrä pelkoasi. Voit tunnustella pelkoa ja oppia ymmärtämään sitä. Voit kysyä itseltäsi, mitä oikeastaan pelkäät. Oletko kokenut aikaisemmin vastaavaa pelkoa. Mistä pelko johtui silloin ja mikä sitä helpotti? Voit myös miettiä, mikä lisää tai vähentää pelkoa tai milloin erityisesti pelottaa. On myös hyvä kuulostella, miten pelko tuntuu mielessä ja kehossa.
  • Pelko voi olla mahdollisuus. Omaa pelkoa voi lähestyä viestinä siitä, mikä elämässä on tärkeää. Mitä enemmän pelottaa, sitä tärkeämmät asiat ovat uhattuina. Pelko kertoo siis myös arvoista. Pelko voi olla myös mahdollisuus kasvaa vahvemmaksi. Rohkea ei ole se, joka on peloton. Rohkea on se, joka löytää keinoja voittaa pelkonsa.
  • Rauhoita fyysiset pelon tunteet. Pelko voi aiheuttaa monenlaisia kehollisia reaktioita, kuten lihasten jännittymistä, hikoilua, sydämen sykkeen kohoamista tai pahoinvointia. Oloa helpottaa, kun kehon saa rentoutumaan. Liikunta ja ulkoilu auttavat usein. Myös erilaisia harjoituksia on tarjolla.
  • Suuntaa mielesi pois pelosta. Oman mielen voi suunnata tietoisesti muihin asioihin, esimerkiksi uuden oppimiseen. Itsensä voi pysäyttää tietoiseen läsnäoloon tässä ja nyt. Pelosta huolimatta nyt voi olla turvassa. Pelon voi myös rajata päivittäiseen huolihetkeen. Voit myös kuvitella, miten asiat voivat mennä parhaalla tahdollisella tavalla. Aseta itsesi ja läheisesi vuoden tai kahden päähän ja anna mielikuvituksesi luoda onnellinen tulevaisuuskuva kaikkine yksityiskohtineen.
  • Älä jää yksin. Jaa huoliasi. Keskustele läheisten ihmisten tai vertaisten kanssa huolistasi. Esimerkiksi koululuokan vanhempien voi olla hyvä vaihtaa ajatuksia yhteisessä WhatsApp-ryhmässä tai vastaavassa. Muiden ajatukset voivat avata uusia näkökulmia omaan pelkoon ja rauhoittaa oloa.
  • Jos pelko ei tunnu rauhoittuvan, hae apua. Sitä on saatavilla. Kriisipuhelin on auki vuorokauden kaikkina tunteina ja vuoden jokaisena päivänä. Verkossa aikuisille tarjoaa apua Tukinet.net ja nuorille Sekasin247.fi. Kriisikeskusten etävastaanotoilla on tilaa ja niille voi varata ajan.

Harjoituksia olon rauhoittamiseksi

Harjoituksia: mieli.fi

Huolihetki mielenterveystalo.fi -sivuilla

Apua ja tukea

Apua kriisipuhelimesta

Apua kriisivastaanotolta (korona-aikaan etäyhteyksin)

Kriisikeskus verkossa: Tukinet.net

Auttava chatti nuorille: Sekasin-chat

TEKSTI: Meri Larivaara
KUVA: CDC / Unsplash

Yhteystiedot

Meri Larivaara
Johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri
Mielenterveyden edistäminen, vaikuttamistyö ja kansainvälinen yhteistyö

+358 44 534 0152Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki