Siirry sisältöön

Pandemian alussa nuorten aikuisten ahdistus kaksinkertaistui

Englannissa ja Skotlannissa toteutettu laaja pitkittäistutkimus löysi ensimmäisenä viitteitä, että koronapandemia ja rajoitustoimet liittyvät nuorten aikuisten ahdistuneisuushäiriön lisääntymiseen.

Kollaasikuva nuoria ihmisiä arjen puuhissa

Korona kuritti nuoria

Nuoret kirjoittivat omin sanoin, miltä opiskelu maistui koronavuosien aikaan.

Ihmisten varjoja kadulla

Joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana

Pitkittynyt koronavirusepidemia on koetellut erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyttä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän tuoreen kyselyn* mukaan useampi kuin joka toinen (52 %) 18–34-vuotias suomalainen kertoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen. Luku nousi peräti kahdeksalla prosenttiyksiköllä viime vuoden vastaavasta selvityksestä, jolloin osuus oli 44 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden aikana ikäryhmästä jopa yhdeksällä prosentilla on ollut vakavia itsetuhoisia ajatuksia. Heistä joka toinen ilmoittaa koronavirusepidemian vaikuttaneen negatiivisesti mielenterveyteen.

Koronaepidemia ja mielenterveys

Koronaepidemiasta johtuva epävarmuus ja epidemiaa torjuvat rajoitukset vaikuttavat edelleen lähes jokaisen arkeen. Mielenterveys voi joutua eri syistä koetukselle. Mielen vointiin kannattaa epävarmuuden ja huolen keskellä kiinnittää erityistä huomiota. Myös keskellä kriisiä mielenterveyttä voi ylläpitää ja vahvistaa.

Miten koronapelon kanssa pärjää?

Koronavirusepidemia saa monet ihmiset tuntemaan itsensä haavoittuviksi ja avuttomiksi, ja se pelottaa. Se auttaa meitä toimimaan asiantuntijoiden ja viranomaisten ohjeiden mukaan.