Joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana
Perjantaina 10. syyskuuta 2021 on kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä. Tänä vuonna ajankohtaispäivän keskiössä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden mielenterveyteen ja itsemurha-alttiuteen pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut eniten. MIELI ry:n #mitäkuuluu-kampanja järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Sen puitteissa on tänä vuonna syntynyt myös Suomen ensimmäinen virtuaalivaikuttaja Myrsky, joka antaa kasvot nuorten kokemuksille ja tunteille heidän jaksamiseensa ja mielenterveyteensä liittyen.
”Pandemiasta johtuva etäopiskelupakko ja sosiaaliset rajoitukset ovat iskeneet kaikista pahiten nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmään. Se tulee ilmi paitsi tässä tuoreessa kyselyssä myös käytännön työssä, jota teemme päivittäin Itsemurhien ehkäisykeskuksessa, Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa”, kertoo MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.
Koronaepidemia on heikentänyt eritysesti nuorten aikuisten mielenterveyttä
IROResearch Oy:n MIELI ry:lle teettämästä, täysikäistä väestöä koskevasta kyselystä* käy ilmi, että korona on kurittanut eniten nuoria, 18–34-vuotiaita aikuisia. Ikäryhmästä 52 prosenttia kokee, että epidemia on vaikuttanut kielteisesti heidän mielenterveyteensä. Luku on noussut huomattavasti, sillä viime vuonna vastaavassa kyselyssä vain 44 prosenttia ikäryhmästä oli sitä mieltä, että epidemia on vaikuttanut heidän mielenterveyteensä. Myös seuraavassa ikäryhmässä, 35–44-vuotiaissa suomalaisissa, nähdään lisääntynyttä huolta omasta mielenterveydestä koronavirusepidemiaan liittyen. Selvityksen mukaan 38 prosenttia 35–44-vuotiaista kokee epidemian vaikuttaneen negatiivisesti mielenterveyteen, kun edellisvuonna vastaava luku oli 30 prosenttia.
”Valtakunnallisella tasolla näemme muutosta kaikissa ikäryhmissä. Viime vuonna joka neljäs suomalainen (27 %) oli sitä mieltä, että pandemia on vaikuttanut heidän mielenterveyteensä, kun tänä vuonna luku on jo lähes joka kolmas (31 %). Tilastollisesti merkittävää on myös se, että viime vuonna joka kymmenes vastaaja (11 %) ei vielä osannut arvioida epidemian vaikutusta omaan mielenterveyteensä. Nyt, kun epidemia on ollut päällä jo puolitoista vuotta, ’en osaa sanoa’ -vastausten määrä on pudonnut neljään prosenttiin”, kommentoi Kukkonen.
Joka viides suomalainen on joskus harkinnut itsemurhaa
Joka viidennellä suomalaisella on joskus ollut itsetuhoisia ajatuksia. Prosenttiluku on noussut vuosien 2019 ja 2020 mittauksista kahdella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.
”Suurin muutos näkyy nuorten aikuisten, 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 41 prosenttia on joskus vakavasti harkinnut itsemurhaa. Luku on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuodessa jo kaksi peräkkäistä vuotta (2020: 37 %, 2019: 33 %). Surullista on se, että noin joka kymmenes (9 %) ikäluokan vastaajista kertoo kärsineensä itsetuhoisista ajatuksista kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Heistä joka toinen kertoo myös koronaepidemian vaikuttaneen negatiivisesti heidän mielenterveyteensä”, Kukkonen sanoo.
Itsemurha vaikuttaa aina myös läheisiin.
”Kyselyn mukaan joka toinen suomalainen tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt tai yrittänyt tehdä itsemurhan. Läheisen itsemurha tai itsemurhayritys on traumaattinen kokemus, jolle altistuu arvion mukaan kuusi henkilöä itsemurhayritystä kohti”, Kukkonen kertoo.
Itsetuhoisiin ajatuksiin haetaan ja saadaan apua vaihtelevasti
Kyselyyn vastanneista itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä 39 prosenttia ei ole hakenut apua. Kolmen vuoden seurantajakso antaa kuitenkin toivoa asiassa, sillä luku on pienentynyt 3 prosenttiyksilöllä joka vuosi jo toista vuotta peräkkäin (2020: 42 %, 2019 44 %).
Koronavuoden aikana avun saatavuus on huonontunut hieman verrattuna vuonna 2019 ja 2020 tehtyihin vastaaviin kyselyihin. Itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä ja apua hakeneista 45 prosenttia kertoo saaneensa apua. Joka kymmenes kertoo hakeneensa apua, muttei saaneensa sitä. Vastaavasti viime vuonna itsemurhaa joskus vakavasti miettineistä ja apua hakeneista 48 prosenttia kertoo saaneensa apua, ja vain 7 prosentti kertoo, ettei saanut kaipaamaansa apua.
”Miehet sekä hyvätuloiset itsetuhoisia ajatuksia hautoneet vastaajat eivät hakeneet apua. Alle 30 000 euron vuositulojen taloudessa asuvat itsetuhoisia ajatuksia hautovat puolestaan hakivat apua, mutta eivät saanet sitä. Se kertoo hyvin palveluiden saatavuuden polarisoinnista näin poikkeusaikana”, tulkitsee Kukkonen.
Kukkosen mukaan itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileva tarvitsee ymmärtävää ja kuuntelevaa apua sekä keinoja, joilla päästä konkreettisesti eteenpäin. MIELI ry:n kriisiapu tarjoaa matalan kynnyksen tukea ympäri Suomen niin puhelimitse, verkossa kuin kasvokkainkin itsetuhoisten ajatusten kanssa painiville.
Nuoret aikuiset ottavat yhä useammin yhteyttä akuutissa mielenterveystilanteessa
MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on huomattu pandemia-aikana nuorten aikuisten itsetuhoisten soittojen määrän kasvaneen. Tänä vuonna Kriisipuhelimen päivystäjät ovat vastanneet keskimäärin viisi kertaa vuorokaudessa puheluun, jossa nuori aikuinen puhuu itsetuhoisuudesta.
”Olemme huomanneet ison muutoksen asiakaskunnassa, sillä Kriisipuhelimeen soittavat nyt huomattavasti enemmän akuutissa tilassa olevat nuoret aikuiset. Aiemmin itsetuhoisuudesta soittaneet nuoret aikuiset olivat naisia. Tänä vuonna myös itsetuhoisuudesta soittavien miesten puheluissa nuoret aikuiset on suurin ryhmä”, kertoo Kukkonen.
Koronaepidemian vaikutus nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa näkyy myös nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa. Chattiin tuli kesä-heinäkuun aikana yli 25 000 nuorten yhteydenottoa ja tämän vuoden heinäkuu oli palvelun kaikkien aikojen kiireisin kesäkuukausi. Yhteydenotot ovat tyypillisesti 15–17-vuotiailta nuorilta sekä 20–24-vuotiailta nuorilta aikuisilta. Chatista tukea hakevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut jatkuvasti.
Lisätiedot:
Marena Kukkonen
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
p. 040 669 3070, sähköposti: marena.kukkonen@mieli.fi
Lisätietoja kyselystä:
Sylva Vahtera, asiakkuusjohtaja, IROResearch Oy
p. 0400 964 439, sähköposti: sylva.vahtera@iro.fi
*Tietoa kyselystä
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kesäkuussa 2021 IROresearch Oy:n kanssa teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten henkistä hyvinvointia ja jaksamista sekä koronavirusepidemian vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 täysikäistä suomalaista IROresearch Oy:n valtakunnallisessa internet-kuluttajapaneelissa 15.–23.6.2021. Otos painotettiin vastaamaan valtakunnallisesti suomalaista väestöä iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tuloksia on vertailtu vuoden 2019 kesäkuussa ja vuoden 2020 elo-syyskuussa tehtyjen vastaavien kyselyjen tuloksiin. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on enimmillään ±3,2 %-yksikköä.
#mitäkuuluu -kampanja: Kysely on osa MIELI ry:n itsemurhien ehkäisemiseksi käynnistämää #mitäkuuluu-kampanjaa, joka kannustaa puhumaan myös elämän vaikeimmista puolista. Tänä vuonna kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivän 10.9. keskiössä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden mielenterveyteen ja itsemurha-alttiuteen pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut eniten. Kampanjan puitteissa on tänä vuonna syntynyt myös Suomen ensimmäinen virtuaalivaikuttaja Myrsky, joka antaa kasvot nuorten kokemuksille ja tunteille heidän jaksamiseensa ja mielenterveyteensä liittyen. Kampanja on toteutettu yhteistyössä mainostoimisto Bob the Robotin ja Viestintätoimisto Manifeston kanssa.