Koululaisten mielenterveys heikkeni pandemian aikana – terveyden lukutaidon ja opettajien tuen merkitys kasvoi
Koululaisten mielenterveyttä seurataan sekä kansallisesti THL:n Kouluterveystutkimuksessa että kansainvälisesti Maailman terveysjärjestön (WHO:n) koululaistutkimuksessa, jonka englanninkielinen nimi on Health Behaviour in School Children (HBSC). On jo tiedossa, että koronapandemia on lisännyt suomalaisnuorten mielenterveysdiagnooseja (katso Nuorten psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi lähes viidenneksellä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen). Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet suomalaisnuorten mielenterveysoireiluun liittyviä taustatekijöitä hyödyntäen WHO:n koululaistutkimuksessa kerättyjä vastauksia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten nuorten mielenterveyttä ennen (2018) ja jälkeen (2022) pandemian. Vuonna 2018 tutkimukseen osallistui 3498 koululaista and ja vuonna 2022 3 838 koululaista. Osallistujat olivat 11–15-vuotiaita, ja he raportoivat itse omista psyykkisistä (esim. alakuloisuus) ja fyysisistä (esim. päänsärky) oireistaan sekä elämäntyytyväisyydestään, yksinäisyydestään ja ongelmallisesta sosiaalisen median käytöstään.
Tytöillä ja yksinäisyyttä kokevilla on heikompi mielenterveys
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä mielenterveysprofiilia, joista yksi edusti hyvää ja loput heikompaa mielenterveyttä. Hyvää mielenterveyttä edustavaan profiiliin kuului ensimmäisessä otoksessa lähes puolet (44 %), mutta toisessa otoksessa enää reilu kolmannes (37 %) tutkituista nuorista. Yleisesti ottaen koululaisten raportoima mielenterveys on siis heikentynyt koronaepidemian aikana.
Tutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden yhteyttä erilaisiin terveyteen liittyviin tekijöihin. Tytöillä ja yksinäisyyttä kokevilla oli heikompi mielenterveys. Intensiivisempi viestiminen eri verkkopalveluissa liittyi heikkoon mielenterveyteen, kuten myös alhaisempi tuki vanhemmilta, ystäviltä ja opettajilta. Mitä heikompi äidin valvonta (kuinka paljon lapsi kokee äitinsä tietävän, mitä lapsi tekee vapaa-ajallaan ja kenen kanssa hän viettää aikaa), sen heikompi mielenterveysprofiili nuorella oli.
Suojaako hyvä terveyden lukutaito mielenterveyttä?
Terveyden lukutaito oli yhteydessä koronapandemian mielenterveysvaikutuksiin. Vuonna 2022 oma kokemus heikosta terveyden lukutaidosta oli yhteydessä heikkoon mielenterveyteen. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, ymmärtää ja soveltaa terveyteen liittyvää tietoa. Ennen korona-aikaa terveyden lukutaito ei ollut yhteydessä oppilaiden mielenterveysprofiiliin, mutta korona-ajan jälkeen hyvä terveyden lukutaito oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen.
Tutkimus viittaa siihen että parempi mielenterveyden lukutaito tarjosi suojan nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien kielteisiä mielenterveysvaikutuksia vastaan.
Opettajan tuen merkitys korostui koronapandemian jälkeen
Lisäksi korkeampi koettu opettajalta saatu sosiaalinen tuki eli oppilaan kokemus muun muassa siitä, että opettaja hyväksyy hänet sellaisenaan, oli vahvemmin yhteydessä terveempään mielenterveysprofiilin pandemian jälkeen kuin ennen pandemiaa.
Ruotsinkielisten koulujen nuorilla oli suuremmat mielenterveysriskit
Yllättävä havainto tutkimuksessa oli se, että nuoret, joiden opetuskielenä oli suomen sijaan ruotsi, kuuluivat todennäköisemmin heikompaan mielenterveysprofiiliin. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa suomenruotsalaisilla on osoitettu olevan parempi hyvinvointi kuin suomenkielisillä suomalaisilla. Kertaotoksena toteutettu tutkimus ei anna vastausta siihen miksi nuorten mielenterveys on heikompi ruotsinkielisissä kouluissa, mutta se voi liittyä ruotsinkielisten tukipalvelujen heikkoon saatavuuteen tai vähemmistöstressiin.
Tutkimus antaa viitteitä tarvittavista toimista
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suomalaisilla koululaisilla mielenterveyden lukutaidon vahvistaminen voi myös vahvistaa heidän psyykkistä sietokykyä (resilienssiä) mielenterveydelle haastavissa tilanteissa. Tutkimus myös korostaa opettajan tuen ja hyväksynnän merkitystä nuorille haastavana aikana. On syytä tutkia, voisiko koululaisten mielenterveyttä edistää vahvistamalla näitä osa-alueita suomalaisessa koulujärjestelmässä.
Tulokset myös kertovat, että intensiivinen verkkoviestintä ei ole yhteydessä parempaan mielenterveyteen, vaan päinvastoin on mielenterveyden riskitekijä.
Tutkimus myös kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota myös ruotsinkielisiin suomalaisiin nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa.
Lähde
Sivua muokattu 3.9.2023
