Muutama kuukausikin kiusatuksi tulemista murentaa terveyttä

Noin 100 000 suomalaista kokee tänäkin päivänä työpaikkakiusaamista. Jokainen tilanne aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja häiriöitä työyhteisön toimivuudessa. Kiusaamisen kustannukset työnantajalle lasketaan enimmillään kymmenissä tuhansissa euroissa.

"Työterveyslaitoksen kyselyssä joka toinen työsuojeluvaltuutettu ja lähes kolmannes esimiehistä raportoi, että omalla työpaikalla kiusaamisesta on vaikea puhua. Tämä johtuu siitä, että asiaa on vaikea myöntää sekä kiusaamisen herättämistä voimakkaista tunteista ja vastustuksesta", sanoo työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen.

Kiusaaja käyttää valtaa

"Kiusatuksi joutuminen on hämmentävää. Monelle se on järkytys. Osa kokee häpeää. Kiusaamista kokeva miettii omaa syyllisyyttään, sitä, mikä itsessä on vikana. Usein vie oman aikansa huomata, että saa toisenlaista kohtelua kuin muut ja että vuorovaikutuksessa on jotakin, jota ei ymmärrä. Jokaisen kokemus on kuitenkin tosi. Kiusaamiskorttia käytetään harvoin turhaan."

Palaverista toisen ulos jättäminen kerran ei vielä ole kiusaamista. Kyse on pitkään jatkuvista, toistuvista tilanteista. Kiusaamisen tapoja on monia: kollegalle ei puhuta, keskeytetään, pilkataan, hymähdellään, katsellaan kattoon, huudetaan, mustamaalataan, jätetään ulkopuolelle. Tehtävät voivat olla yhtenä päivänä tätä ja toisena päivänä ihan toista. Työn valvonta tai tehtävien määräajat saattavat olla kohtuuttomia.

"Kiusaamiseen liittyy usein voimakasta puolustuskyvyttömyyttä. Tekijä käyttää valtaa, joko roolin hänelle antamaa tai henkistä yliotetta."

"Jo muutaman kuukauden kiusatuksi tuleminen alkaa vaikuttaa haitallisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Ensimmäiset reaktiot ovat tyypillisiä stressioireita, kuten keskittymis- ja univaikeuksia, hermostuneisuutta ja masennusta", kertoo Vartia-Väänänen.

Kiusatuksi voi johtua kuka tahansa

Kiusaamisen syitä voi löytyä työn tekemisen tai työyhteisön ongelmista, kuten rooliristiriidoista, tehtävien epäselvyydestä, huonosta tiedonkulusta, työntekijöiden välisestä kilpailusta tai muutokseen liittyvistä uhkanäkymistä. Paha olo töissä aiheuttaa turhautumista, joka voi laajentua kiusaamiseen. Taustalla voi olla myös yksilöllisiä syitä ja persoonallisuuden piirteitä, esimerkiksi kateutta.

Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa: niin kriittinen ja vahva ihminen, joka asettaa asioita kyseenalaiseksi kuin hiljainen työntekijä, joka ei osaa puolustautua.

"Sivusta katsovat kollegat pelkäävät usein puolustamisen johtavan siihen, että tulee itse kiusatuksi. Työyhteisön muilla jäsenillä on keskeinen rooli kiusaamisen mahdollistajana tai sen keskeyttäjänä", muistuttaa Vartia-Väänänen.

"Työpaikoille tulisi rakentaa organisaatiokulttuuri, jossa on kiusaamisen nollatoleranssi ja jossa työskennellään sen ennalta ehkäisemiseksi."

"Jokainen työpaikka on erilainen: rakennustyömaalla tilanne on erilainen kuin pankin pääkonttorissa. Kaikissa pitäisi istua yhdessä miettimään, minkälaista epäasiallista käyttäytymistä juuri meillä on, ja sitä, kuinka tilannetta lähdetään yhdessä korjaamaan."
 

Jos koet kiusaamista tai epäasiallista kohtelua, toimi näin

  • Ala pitää yksityiskohtaista päiväkirjaa kokemuksistasi; mitä tapahtui, milloin ja keitä oli paikalla. Se auttaa asian selvittelyssä myöhemmin.
  • Jos koet hämmennystä vuorovaikutuksessa jonkun kanssa tai ihmettelet, mitä on tapahtumassa, keskustele asiasta luotetun työtoverin kanssa, jolta tiedät saavasi rehellistä palautetta. Kysy häneltä, miten hän näkee tilanteen.
  • Ota mahdollisimman pian kokemuksesi puheeksi kielteisesti käyttäytyvän ihmisen kanssa. Kerro, minkä koet epäasialliseksi, miltä sinusta tuntuu ja pyydä häntä lopettamaan. Puheeksi ottaessa puhu vain konkreettisesta käyttäytymisestä, älä toisen ominaisuuksista.
  • Pyydä tarvittaessa luotettava työtoveri tueksesi puheeksi ottamiseen.
  • Tee suullinen tai kirjallinen ilmoitus kiusaamisesta lähimmälle esimiehelle. Jos kiusaaja on esimies, ilmoita hänen esimiehelleen.
  • Työsuojeluvaltuutettu auttaa ilmoituksen tekemisessä ja hänet voi ottaa mukaan keskusteluun. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin tiedon saatuaan.
  • Mikäli esimies ei ryhdy toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa, voit viedä tiedon ilmoituksesta esimiehen esimiehelle. Suositus kohtuudeksi on kaksi viikkoa.
  • Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, voit tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle, joka valvoo lain noudattamista.

TEKSTI: Päivi Rajamäki

Lue lisää

Kun normaali järjenjuoksu ei päde
Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa
Työpaikkakiusaamisesta Työterveyslaitoksen sivuilta