Kouluterveyskyselyn tulokset vahvistavat kuvaa nuorten mielenterveyskriisistä
Nuorten mielenterveyden näkökulmasta tuore kouluterveyskysely on huolestuttavaa luettavaa. Ahdistuneisuus, kiusaamisen lisääntyminen ja kasvava yksinäisyys kuormittavat nuoria jopa aiempaa enemmän.
MIELI ry näkee nuorten pahoinvoinnin jatkumisen erittäin huolestuttavana ja tilanteen syveneminen on katkaistava. Nuorten pääsy avun piiriin on varmistettava heidän lähiympäristöissään sekä oppilaitoksissa on lisättävä yhteisöllistä työtä.
Tarvitaan riittävät palvelut ja ennalta ehkäisevää työtä
Tukea ja apua vaille jääneiden nuorten osuus on kyselyn mukaan noussut. Esimerkiksi yläkoululaisista lähes 40 prosenttia kertoo, ettei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa koulupsykologilta, vaikka olisi tarvinnut. Koulukuraattorin tukea vaille on jäänyt hieman yli 30 prosenttia ja opettajan tukea vaille 25 prosenttia. Kouluterveydenhoitajan palveluista paitsi on jäänyt 17 % yläkoululaisista, ja koululääkärin tuen puutteesta puolestaan kertoo 26 prosenttia. Nuoret itse tuovat esille, että haluavat saada tukea ja apua helposti arkiympäristöistään.
Kuormittunut palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan nuorten mielenterveyshaasteisiin, ellei hallitus toteuta lupaamaansa lasten ja nuorten terapiatakuuta. Kouluterveydenhuollossa on tällä hetkellä monilla alueilla suuria haasteita toteuttaa terveystarkastuksia sekä tarjota nuorille matalan kynnyksen keskusteluapua. Panostukset opiskeluhuoltoon ja perustason palveluihin ovat avainasemassa tilanteen ratkaisemiseksi.
Palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan nuorten mielenterveyshaasteisiin ilman terapiatakuun toteuttamista.
Myös ennaltaehkäisevillä toimilla lasten ja nuorten arjessa niin kouluissa, vapaa-ajalla kuin kodeissakin on keskeinen merkitys. Tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitojen vahvistamisella, ryhmäytymisellä sekä arjen hallintataidoilla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä, kiusaamista ja syrjäytymistä. Myös näihin tulee yhteiskunnan tasolla panostaa, jotta päästään vaikuttamaan ongelmien ennaltaehkäisyyn eikä niiden korjaamiseen.
Yhteisöllisen työn edistämiseksi on tärkeää viedä koulujen aikuisille valmiuksia ja osaamista mielenterveyttä tukevan toimintakulttuurin luomiseksi. Mielenterveyden haasteiden kohtaamisosaamista on tärkeää lisätä, jotta aikuiset osaavat tunnistaa ja ottaa huolen aiheita puheeksi sekä ohjata nuoria tarvittavan avun piiriin.
Tarvitaan tukea vanhemmuuteen
Nuoruusiän kehitysvaiheessa kasvava lapsi kohtaa isoja fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Tässä vaiheessa kysytään turvallista vanhemmuutta, ja myös vanhemmat tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Vanhemmalla on tärkeä rooli pysyä nuoren lähellä, pitää huolta arjen perusasioista: säännöllisistä ruokailuista, riittävästä levosta ja mahdollisuuksista mielekkääseen vapaa-aikaan. Moni vanhempi kantaa valitettavan yksin huolta nuorestaan sekä avun saannin vaikeuksista.
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen soittavat vanhemmat puhuvat paljon avun puuttumisesta. Apua tarvitseva joutuu etsimään apua, jonottamaan kauan ja usein apu on valitettavasti myös liian harvoin toteutuvia tapaamisia. Nuorten vanhemmat tulee saada tiiviimmin osaksi myös nuorten hoitoa. Samat havainnot nousevat esiin myös MIELI ry:n vanhempainilloissa. Vanhemmat toivovat enemmän apua siihen, miten kotona voi tukea nuorten hyvinvointia. Ratkaisuja myös vanhempien tukemiseksi tulisikin etsiä aktiivisesti.
Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2023 n. 103 000 oppilasta perusopetuksen 4. ja 5. luokilta (83 %) ja n. 91 000 (73 %) oppilasta perusopetuksen 8. ja 9. luokilta. Lukiossa opiskelevia nuoria oli vastanneissa n. 45 000 (n. 70 %) ja he koostuivat 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia nuoria oli vastaajissa n. 21 000 (n. 30 %) ja hekin koostuivat 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli n. 260 000. (THL, 2023)
Kyselyn mukaan kolmannes nuorista tytöistä yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kertoo kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Poikien kohdalla osuus on selvästi alhaisempi, seitsemästä kahdeksaan prosenttia. Ahdistuneisuus on viimeisen kahden vuoden aikana noussut erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Sama ilmiö näkyy myös Sekasin-chatissa.
Syitä poikien ja tyttöjen suurelle erolle ei tarkkaan tiedetä. Usein tyttöjen paha olo ilmenee enemmän sisään päin, kun taas poikien psyykkinen oireilu voi purkautua enemmän käyttäytymisen kautta. Myös sosiaalinen vertailu ja esimerkiksi ulkonäköpaineet saattavat kuormittaa tyttöjä enemmän kuin poikia.
Huolestuttava ja mielenterveyteen vaikuttava tulos on myös kiusaamisen lisääntyminen. Kiusaamista vähintään viikoittain kokeneiden määrä on kasvanut kaikilla kouluasteilla. Lähes joka kymmenes 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan tyttö on kokenut kiusaamista viikoittain. Yläkouluikäisillä pojilla fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä (21 %).
Nuorten kokemus yksinäisyydestä on yleistynyt vuodesta 2019 lähtien ja pysynyt uusien tulosten mukaan lähes samalla tasolla. Edelleen on liian paljon nuoria, jotka eivät koe kuuluvansa ryhmään. Nuoruudessa kavereiden merkitys on hyvin keskeinen ja jos kavereita ei ole tai kaverisuhteissa on ongelmia, se heijastuu vahvasti mielenterveyteen. Parhaimmillaan hyvät ja läheiset kaverisuhteet toimivat tärkeänä mielenterveyttä suojaavana tekijänä.
Sivua muokattu 26.9.2023
Ota yhteyttä
Satu Raappana
Johtaja, Lapset ja nuoret, Sekasin Kollektiivi
+358 40 840 6681
etunimi.sukunimi@mieli.fi
