MIELI ry:n lausunto lastensuojelulain muutosesityksestä
Hallitus esittää, että lastensuojelun jälkihuollon nykyistä ikärajaa laskettaisiin kahdella vuodella. Siinä tapauksessa hyvinvointialueen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyisi, kun nuori täyttää 23 vuotta. MIELI ry ei kannata jälkihuollon ikärajan laskemista, vaan pitää sitä eriarvoisuutta lisäävänä ja vahingollisena toimenpiteenä, jolla ei saavuteta todellisia säästöjä.
Lastensuojelun jälkihuollon tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta täysi-ikäisten nuorten
välillä siten, että myös huostaan otetut ja sijoitetuksi tulleet lapset saisivat samanlaisen siirtymisen aikuisuuteen kuin ikätoverit.
On tiedossa, että itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat huostaan otettujen ja
sijoitetuksi tulleiden lasten osalta heikommat kuin ikätovereiden. Sijaishuollosta nuorten
itsenäistymisen haasteina ovat puutteelliset arjen hallinnan taidot, mielenterveyden haasteet ja tukiverkoston puute.
Lähes kahdella kolmesta kodin ulkopuolelle sijoitetusta alaikäisistä on todettu jokin mielenterveyden häiriö. Noin 40 % lastensuojelun jälkihuollon nuorista on ns. NEET-nuoria eli työelämän, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä taustatekijä NEET-nuorten syrjäytymiskehityksessä, jota voidaan ehkäistä oikea-aikaisilla mielenterveystoimilla. Kiinnittyminen mielenterveyspalveluihin vaatii usein jälkihuollon tarjoamaa opastusta, motivointia ja seurantaa.
Kansainvälinen tutkimusnäyttö puoltaa riittävän pitkään tarjolla olevan ja rinnalla kulkevan aikuisen tukea. Sillä on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen, toimintakykyyn ja työllistymiseen. Jälkihuolto kannattaa nuorta merkittävällä tavalla myös silloin, kun tarvittavat mielenterveyspalvelut eivät toteudu tai nuori jonottaa niihin.
Lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan laskemisella tulisi olemaan suuri suoria vaikutuksia
monen jälkihuollon piirissä olevan nuoren aikuisen elämään. On epätodennäköistä, että esitetty muutos jälkihuollon yläikärajaan toisi säästöjä. On arvioitavissa, että jälkihuollon supistaminen tulee johtamaan usean kymmenen nuoren syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta laajemmin. MIELI ry esittää, että hallituksen esitys tulisi palauttaa uuteen valmisteluun, jossa tulee
huomioida laaja-alaisesti ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, mukaan lukien
mielenterveysvaikutukset. Riittävän pitkä jälkihuolto varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet elämään tukea kipeästi tarvitseville nuorille aikuisille.
Sivua muokattu 25.9.2023
Ota yhteyttä
Kristian Wahlbeck
Johtava asiantuntija
+358 400 659101
etunimi.sukunimi@mieli.fi