Tunnerobotti lapsille
Tunnerobotin avulla harjoitellaan tunnetaitoja kotona, varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Robottia voidaan käyttää tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä: Sinulla on tänään syntymäpäiväjuhlat. Miltä se tuntuu? Säätimien avulla havainnollistetaan tunteiden viriämistä ja niiden elämänkaarta. Lapsi vääntää säädintä tunteen voimakkuuden mukaan: Unilelusi katosi. Miltä se tuntui? Mikä helpotti oloa? Miltä tuntui, kun unilelu löytyi? Tunnerobotti auttaa lasta huomaamaan, että tunteet tulevat ja menevät ja että tunteiden säätelyä voi oppia.
Oman ryhmän robotille voi antaa nimen. Tunnerobotti voi olla osa aamupiiriä. Se voi olla tilassa aina esillä. Lapsi voi kääntyä Tunnerobotin puoleen silloin, kun hänen omat kykynsä nimetä ja ilmaista tunnetta eivät riitä.
Käyttöohjeet
Robottikuva tulostetaan kokoon A3 tai A4, kuva liimataan robotin vartaloon kuten pahvilaatikon kylkeen tai vahvalle kartongille, ja tunnesäädinten pyörylät leikataan irti. Pyörylöiden kohdille kiinnitetään maito- tai mehutölkkien korkit kauloineen säätimiksi. Piirrä korkkeihin mustat viivat nuoliksi ja robotti on valmis! Robotin voit tulostaa värillisenä tai mustavalkoisena, jolloin lapsi värittää sen itse.
Tunnerobotti löytyy painettuna julkaisun Lapsen mieli, kieli ja kulttuuri – Opas mielenterveyden edistämiseen varhaiskasvatuksessa keskiaukeaman liitteenä. Tunnerobotti on selkokielinen.
Opinnäytetyö
ILO voi syntyä innostuksesta, huojennuksesta.
Iloinen tuntee olonsa rennoksi. Ilo tuo elämään myös onnea.
TYKKÄÄMINEN voi olla hellyyttä tai ihastusta.
Se voi syntyä kiintymyksen ja luottamuksen myötä.
INNOSTUNEISUUS on elämän eteenpäin vieviä tunteita,
jotka motivoivat ja nostavat vireystilaa.
JÄNNITTÄMINEN on normaalia. Lähes kaikki jännittävät joskus.
Yllättävät, uudet ja erityisesti tilanteet,
joissa osaaminen punnitaan voivat jännittää.
PELKO voi kummuta huolesta, ujoudesta tai nolouden tunteesta.
Pelko voi myös ahdistaa ja lamaannuttaa.
INHO on sitä, kun kokee jonkin asian vastenmielisenä.
Se voi kohdistua ruokaan tai vaikka hajuun.
HARMI voi olla vaikkapa pettymystä tai sen takana voi olla
menetys, epäonnistuminen tai takaisku.
VIHA voi syntyä turhautumisesta, nöyryytyksestä,
ärtymyksestä, kateudesta ja synnyttää jopa raivon.
Lataa
Lisää aiheesta
Lapsen mieli, kieli ja kulttuuri -opas mielenterveyden edistämiseen varhaiskasvatuksessa
Tunnekortit varhaiskasvatukseen
Koululaisen tunnetaidot
Tunne- ja kaveritaitokortit alakouluun
Tunnetaidot perheessä
Sivua muokattu 21.3.2024
Ota yhteyttä
Riikka Nurmi
Asiantuntija, Varhaiskasvatus ja koulut
+358 40 678 7392
etunimi.sukunimi@mieli.fi