Koulun mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuurilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten mielenterveyden edistäjänä. Toimintakulttuuri itsessään saattaa kuulostaa laajalta ja jopa hallitsemattomalta asialta. Mielen hyvinvoinnin kannalta kyse on kuitenkin hyvin arkisista ja pienistäkin asioista – joilla on kuitenkin suuri merkitys. 

Minulle tuo hyvän mielen koulussa ystävät, ystävällisyys ja että minut otetaan huomioon. Koulussa, jossa sinua moikataan ja kannustetaan.

Koulun toimintakulttuuri näkyy kaikessa koulun toiminnassa. Siihen kuuluvat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot ja periaatteet. Se koostuu muun muassa yhteisön osaamisesta, vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä sekä johtamisesta. Se ei ole koskaan valmis, vaan rakentuu joka päivä arjen kohtaamisissa ja toiminnoissa.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää yhteistyötä sekä kaikkien näkemysten kuulemista ja huomioimista (POPS 2014). Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri perustuukin yhdessä tekemiseen, ja se on ennen kaikkea yhteisöllistä työtä. Se nivoutuu saumattomasti yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja sen lakisääteisiin tehtäviin oppilaiden ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Jokainen koulun toimija muovaa sitä, millainen toimintakulttuuri koulussa on, mihin suuntaan sitä viedään ja millaiseksi se muotoutuu. Vaikka vastuu mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin luomisesta on kaikilla koulun aikuisilla, ovat lapset ja nuoret työssä yhtä tärkeitä. He ovat samalla tavalla osa kouluyhteisöä ja vaikuttavat omalla toiminnallaan siihen joka päivä. Mielen hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin yksi kulmakivistä onkin jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan osallisuus ja kuuleminen – aivan kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan. 

Mistä mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri rakentuu? 

Tutkimusten mukaan koulussa mielenterveyttä edistäviä tekijöitä ovat läsnäolo ja kohtaaminen, osallisuus ja kuuleminen, mielenterveystaitojen harjoittelu, turvallisuus ja ryhmähenki, vahvuuksien näkeminen sekä kynnyksetön tuki ja apu. Edellä esitellyt tekijät ovat asioita, joita jokaisen koulun arjessa esiintyy jo enemmän tai vähemmän. Toimintakulttuurin kannalta olennaista on kuitenkin niiden tietoinen edistäminen yhdessä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti niin, että ne ovat aidosti läsnä joka päivä.  

Mieliystävällisen kouluyhteisön perusta luodaankin koko koulun sitoutumisella mielenterveyden edistämiseen. Tämän onnistumiseksi koulun johto ja johtaminen ovat tärkeässä asemassa. Koulun johto mahdollistaa ja varmistaa omalla toiminnallaan tavoitteellisen ja johdonmukaisen koko kouluyhteisön mielenterveyttä edistävän työn. Keskeisessä roolissa on myös yhteistyö kotien ja muiden toimijoiden, erityisesti opiskeluhuollon, kanssa. Tämä korostuu etenkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. 

Mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin merkitys 

Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri

• luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä tunteita,
• vahvistaa oppilaiden arjen taitoja, opiskelumotivaatiota, oppimista ja kouluun kiinnittymistä,
• vähentää kiusaamista, häirintää ja muuta epäasiallista käytöstä sekä yksinäisyyttä sekä
• lisää oppilaiden ja koko kouluyhteisön resilienssiä ja yhdenvertaisuutta

Me aikuiset tarvitsemme koko ajan muistutusta, että huumori, hassuttelu on tärkeä osa yhdessä olemista.

Koulussa työskentelevien aikuisten mielen hyvinvoinnilla on merkittävä yhteys lasten ja nuorten mielenterveyteen. Aikuiset toimivat esimerkkeinä ja roolimalleina, joiden käyttäytyminen, asenteet ja toiminta heijastuvat suoraan lapsiin ja nuoriin.

Tutkimukset osoittavat vahvasti, että voidakseen aidosti edistää oppilaiden mielen hyvinvointia, ajantasaisen mielenterveysosaamisen lisäksi henkilöstön tulee voida hyvin. Tämä onkin asia, jota kouluyhteisössä ei saa unohtaa. Mielenterveyttä edistävät tekijät ja niiden vaikutukset koskettavat myös aikuisia – johtajasta lähtien.