Yläkoulun aikuisille

Lämminhenkistä kohtaamiskulttuuria rakennetaan yhdessä. Yläkouluikäiset nuoret nimesivät tekijöitä, jotka heidän mielestään luovat mielenterveyttä ja hyvinvointia kouluyhteisöön. Videolla oppilaat kertovat toiveistaan ja tarpeistaan – miten yäkoulun aikuiset voivat tukea nuorta arjessa.

Kohtaaminen

Välittävää opettajan ja oppilaan välistä suhdetta kuvaavat kokemus oppilasta arvostavasta kohtelusta, läsnäolo ja kiireettömyys. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutus ilmenee kohtaamistilanteissa ja kahdenkeskisissä keskusteluissa. Ryhmätasolla vuorovaikutus näkyy oppilaiden huomioimisena osana opetettavaa ryhmää sekä oppimisilmapiirin luomisessa.  

Kannustus

Välittävänä koettu opettaja osaa tunnistaa oppilaiden tarpeet ja vastata niihin. Hän myös osoittaa kiinnostusta oppilaan oppimiseen. Oppilaiden kokemusta vahvistaa opettajan myönteisesti antama palaute ja joustavuus arviointikäytänteissä. Monipuolinen ja tasa-arvoinen opettaminen antaa oppilaalle mahdollisuuden opiskella turvallisessa ja kannustavassa luokassa. Välittävä kasvatus ja opetus vaikuttaa koko luokan ja kouluyhteisön ilmapiiriin sekä opiskelumotivaatioon. 

Osallisuus

Osallisuutta rakennetaan turvallisen ilmapiirin kautta. Se tapahtuu askeleittain vahvistamalla ryhmän yhteishenkeä ryhmäyttämisharjoituksilla, lämminhenkisen kohtaamiskulttuurin luomisella, toisen kunnioittamisella ja arvostamisella. Jotta oppilas voi tulla kohdatuksi ja näkyväksi omien ajatuksien ja mielipiteiden kanssa, hänen tulee tuntea olevansa turvassa. 

Psyykkinen turvallisuus

Turvallisuus ryhmässä ja yksilön kokema turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta, avoimuudesta, hyväksynnästä, tuen antamisesta ja sitoutumisesta ryhmään. Turvallisessa ryhmässä on mahdollisimman vähän sellaisia tekijöitä, jotka voisivat synnyttää pelkoa, häpeää, syyllisyyttä tai arvottomuuden tunnetta.

Yhteisesti rakennettu luottamusta henkivä ilmapiiri lisää turvallisuuden tunnetta ja luo edellytyksiä oppimisen edistymiselle. Kannustava oppimisympäristön syntyminen edellyttää ryhmäytymistä. Hyvin ryhmäytynyt luokka hyödyttää oppilaiden oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Opettaja voi vaikuttaa luokan keskinäiseen vetovoimaan kannustamalla myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun ja toisten huomioonottamiseen sekä kunnioittamiseen.  

On hyvä muistaa, että yläkouluikäiset nuoret pyrkivät usein kaikin keinoin kuulumaan joukkoon ja pelkäävät nolatuksi tulemista, jännittävät kokeita ja esiintymistä muiden edessä. Turvallisuuden tunnetta onkin rakennettava yläkoulussa tietoisesti päivittäin ja se on koulun aikuisten vastuulla. Arjen työssä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki koulun aikuiset toimivat itse toiminnallaan esimerkkinä, huomaavat hyvää, kannustavat, antavat myönteistä palautetta sekä sanoittavat ääneen oppilaille heidän onnistumisiaan.  

Hyvinvointivinkkejä työyhteisölle

Työyhteisön hyvinvointi vaikuttaa suoraan koko koulun ilmapiiriin ja oppilaisiin. Myös oppilaiden kokemuksiin osallisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta. Työyhteisön hyvinvoinnin tueksi esittelyssä muutama idea:

1. Kysymyksiä yhteisen keskustelun pohjaksi

• Mitä mielenterveyden edistäminen meidän koulussamme tarkoittaa?
• Miten se näkyy? Mitä yhteisiä keinoja meillä on käytössä?
• Miten toisen kunnioittaminen ja arvostaminen näkyy kohtaamistilanteissa?
• Miten meillä toteutuu ryhmäyttäminen ja osallisuuden kokemuksen kasvattaminen?
• Millaisia keinoja meillä on kollegiaalisesti jaksamisen tukemiseen? Miten se näkyy?
• Mitä mielen hyvinvointia tukevaa asiaa voisimme yhdessä edistää ja kehittää?

2. Kehittämisideointia

• Kiinnitetään opettajan huoneen seinälle iso paperi, johon koulun aikuiset voivat kirjoittaa omia ideoitaan hyvinvoinnin ja viihtymisen lisäämiseksi
• Toteutetaan sama oppilaskunnan toimesta oppilaille luokissa ja sovitaan ajankohta, jolloin oppilaskunnan hallitus ja opettajat tapaavat.
• Mitkä kehitysideoista voisi toteuttaa ja mitä se vaatisi? Mitä opettajat ja oppilaat voisivat tehdä yhdessä niiden toteuttamiseksi?

3. Kohtaamisen keinoja

• Pareittain tai pienryhmissä toteuttava tehtävä.
• Keskustellaan ja pohditaan yhdessä Millaisia ajatuksia murrosikäinen nuori herättää aikuisessa? Millaisia haasteita aikuinen arjessa kohtaa? Millaisia yhteisiä käytettävissä olevia keinoja koulun arjessa on, jotka tukevat myrskyisää vaihetta läpikäyvää nuorta?
• Purku: avataan ryhmien keskusteluja yhdessä ja kootaan samalla muistilista murrosikäisen nuoren kohtaamisesta. Kiinnitetään lista opettajan huoneen seinään tueksi ja avuksi arkeen.

4. Ryhmäyttämisideointia

• Keskustellaan turvallisen ilmapiirin rakentamisen merkityksellisyydestä. Miten uudet oppilaat sopeutuvat ryhmään? Mitä keinoja meidän koulussamme on käytössä?
• Miten kasvatetaan osallisuuden kokemista ja luottamuksen rakentumista?
• Pienet, lyhyet yhteiset hetket oppitunnin alkuun tai loppuun
• Kootaan parhaat vinkit me-hengen luomiseen

5. Selviytymiskeinot näkyviin

• Jakakaa yhteisesti keskustellen, millaisia tapoja teillä on rentoutua ja rauhoittua.
• Laittakaa selviytymiskeinot näkyviin opehuoneeseen ja luokkaan.
• Avuksi juliste ja tehtävät, jotka voi ladata MIELI ry:n sivulta. Julistesivulta löytyy neljä ideaa julisteen käyttöön: Selviytymiskeinojen haaste, Selviytymiskeinojen arvonta, Mielihyväalbumi ja Huolet puheeksi.