Siirry sisältöön

Mielen hyvinvointia rakennetaan joka päivä arjessa työpaikan kaikilla eri tasoilla:

  • mielenterveyttä vahvistavalla johtamisella,
  • toimivalla työnjaolla, selkeillä toimenkuvilla ja tavoitteilla,
  • työpaikan ohjeilla ja normeilla,
  • hyvinvointia tukevilla arjen käytännöillä,
  • jokaisen työntekijän vastuullisella ja ystävällisellä käytöksellä.

Mielenterveyttä tukeva johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja arvostavaa, viestintä avointa ja oikea-aikaista. Johtaja edistää työpaikan avoimuutta ja vuorovaikutusta kuulemalla ja osallistamalla, mutta myös innostamalla ja kannustamalla. 

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat olevansa oikeassa paikassa osaamisensa, vastuidensa ja taipumustensa suhteen ja saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa koulutukseen, työn vaatimuksiin ja tuloksiin. Mahdollisuus oppia työssä lisää työn kiinnostavuutta ja innostusta sitä kohtaan.

Sel­keät ta­voit­teet ja vas­tuun­jaot: su­ju­van työn­teon pe­rus­ta

Sujuva ja tuloksellinen työnteko on yksi työntekijän hyvinvoinnin kulmakivistä. Sitä auttavat selkeät työnkuvat ja vastuunjako. Työtekijä tarvitsee myös tunnetta työn hallinnasta, joka syntyy, kun työtehtävät vastaavat ammatillista osaamista, työtä on määrällisesti sopivasti ja töiden tekemiseen on asianmukaiset työvälineet.

Mahdollisuus oppia uutta ja kehittää ammatillista osaamista lisää työn mielekkyyttä ja innostavuutta.

Työn sujumista tukevat kaikkien tiedossa olevat ohjeet ja suositukset työn häiriötekijöiden, kuten keskeytysten, melun, tietokatkosten, tarpeettoman tai päällekkäisen työn minimoimiseksi.

Pa­lau­tu­mi­nen työ­päi­vän ai­ka­na ja työn ul­ko­puo­lel­la

Kohtuullinen työpaine voi lisätä työmotivaatiota ja vireyttä, kunhan paine ei kasva jatkuvasti, ja työn lomassa on mahdollisuus tauoille, lomille ja kevyemmän kuormituksen jaksoille.

Palautumista tarvitaan niin työpäivän aikana kuin sen ulkopuolella, sujuvankin työnteon vastapainoksi. Työpäivän aikana tauotus ja pienetkin hengähdystauot palauttavat. Monipuolisen ravinnon, unen ja levon, kehonhuollon ja virkistäytymisen merkitystä työssä jaksamiselle ei voi myöskään unohtaa.

Työn ulkopuolella palautumisella ja hyvinvoinnista huolehtimisellä on suuri vaikutus työssä jaksamisen kannalta. Työelämän tutkimuksessa on otettu käyttöön käsite kokonainen elämä kuvaamaan toisaalta yksityiselämän vaikutusta työhyvinvointiin, toisaalta työhyvinvoinnin vaikutusta henkilökohtaiseen elämään. Jos työssä voi hyvin, se vahvistaa energiaa ja voimavaroja myös työn ulkopuolella, henkilökohtaisessa elämässä.

Työn imu on omis­tau­tu­mis­ta ja up­pou­tu­mis­ta

Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää myönteistä tunnetta ja motivaatiota, työlle omistautumista ja siihen uppoutumista.  Siihen liittyy energia ja tarmokkuus; töiden aloittaminen tai tekeminen tuntuu mukavalta.

Työn imussa työskentelevä ihminen on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi. Työhön uppoutuessa työtehtävät tempaavat mukaansa kiinnostavalla ja merkityksellisellä tavalla. Työn imusta kertoo työtehtävien kokeminen mielekkäiksi, sopivan haastaviksi ja vaihteleviksi, ja että pääsee käyttämään osaamistaan tehokkaasti. Kun työnteosta nauttii, ajan kulku voi unohtua.

Jokainen voi aika ajoin pysähtyä ja tarkastella omaa työhyvinvointia. Siitä kertovat esimerkiksi työnteon mielekkyys ja että töihin on kiva mennä.

Kir­jal­li­suut­ta

Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitoksen julkaisuja.
Kortteinen, M. (1992). Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hämeenlinna: Karisto.
Manka, M.-L., Hakala, L., Nuutinen S. & Harju, R. (2010). TYÖN ILOA JA IMUA – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto.
Rikala, S. (2013). Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampere: Suomen Yliopistopaino.
THL:n opas (2014) Mielenterveyden edistäminen työpaikalla