Työelämän hyvinvointia rakennetaan joka päivä

Mielen hyvinvointia rakennetaan joka päivä arjessa työpaikan eri tasoilla:

• mielenterveyttä vahvistavalla johtamisella,
• toimivalla työnjaolla, selkeillä toimenkuvilla ja tavoitteilla,
• työyhteisön toimintaa tukevilla rakenteilla,
• työpaikan yhteisillä pelisäännöillä, ohjeilla ja normeilla,
• hyvinvointia tukevilla arjen käytännöillä,
• työyhteisötaidoilla, jokaisen työntekijän vastuullisella ja ystävällisellä käytöksellä.

 Mielenterveyttä tukeva johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja arvostavaa, viestintä avointa ja oikea-aikaista. Johtaja edistää työpaikan avoimuutta ja vuorovaikutusta kuuntelemalla ja osallistamalla, mutta myös innostamalla ja kannustamalla. 

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat olevansa oikeassa paikassa osaamisensa, vastuidensa ja taipumustensa suhteen ja saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa koulutukseen, työn vaatimuksiin ja tuloksiin. Mahdollisuus oppia työssä lisää työn kiinnostavuutta ja innostusta sitä kohtaan.

Sel­keät ta­voit­teet ja vas­tuut työn­teon pe­rus­ta

Sujuva ja tuloksellinen työnteko on yksi työntekijän hyvinvoinnin kulmakivistä. Sitä auttavat selkeät työnkuvat ja vastuunjako. Työn hallinnan kokemus syntyy, kun työtehtävät vastaavat ammatillista osaamista, työmäärä on kohtuullinen ja töiden tekemiseen on asianmukaiset työvälineet.

Mahdollisuus oppia uutta, kehittää osaamista ja vaikuttaa työn tekemisen tapoihin lisäävät työn mielekkyyttä ja innostavuutta.

Työn sujumista tukevat hyvä vuorovaikutus työkavereiden kanssa, sovitut palaverikäytännöt sekä luottamus siihen, että tarvittaessa saa tukea ja apua muilta.

Pa­lau­tu­mi­nen työ­päi­vän ai­ka­na ja työn ul­ko­puo­lel­la

Omaan hyvinvointiin on tärkeä kiinnittää huomiota. Mielen hyvinvointiin voi vaikuttaa.

Kohtuullinen työpaine voi lisätä työmotivaatiota ja vireyttä, kunhan paine ei kasva jatkuvasti, ja työn lomassa on mahdollisuus tauoille, lomille ja kevyemmän kuormituksen jaksoille.

Palautumista tarvitaan niin työpäivän aikana kuin sen ulkopuolella, sujuvankin työnteon vastapainoksi. Työpäivän aikana tauotus ja pienetkin hengähdystauot palauttavat. Monipuolisen ravinnon, unen ja levon, kehonhuollon ja virkistäytymisen merkitystä työssä jaksamiselle ei voi myöskään unohtaa.

Työn ulkopuolella palautumisella ja hyvinvoinnista huolehtimisella on suuri vaikutus työssä jaksamiseen. Työelämän tutkimuksessa on otettu käyttöön käsite kokonainen elämä kuvaamaan toisaalta yksityiselämän vaikutusta työhyvinvointiin, toisaalta työhyvinvoinnin vaikutusta henkilökohtaiseen elämään. Jos työssä voi hyvin, se vahvistaa energiaa ja voimavaroja myös työn ulkopuolella, henkilökohtaisessa elämässä.

Työn imun kokemus kertoo hyvinvoinnista

Työn imua kokeva kukoistaa työssään. Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, työlle omistautumista ja siihen uppoutumista.  Työn imuun liittyy energisyyden ja tarmokkuuden kokemus. Työn tekeminen on mukavaa, ajoittain aika kuluu kuin siivillä ja työssä onnistutaan.

Työn imua kokeva on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi. Työhön uppoutuessa työtehtävät tempaavat mukaansa kiinnostavalla ja merkityksellisellä tavalla. Työn imusta kertoo työtehtävien kokeminen mielekkäiksi, sopivan haastaviksi ja vaihteleviksi. Innostus on myönteisessä yhteydessä työn laatuun.

Työn imun kokemusta voidaan lisätä vahvistamalla työhön liittyviä voimavaroja. Aika ajoin onkin hyvä pysähtyä yksin ja yhdessä hahmottamaan ne asiat, jotka innostavat ja energisoivat meitä. Samalla tavoin kuormittavista asioista on hyvä puhua yhdessä ja löytää keinoja vähentämiseen.