Työpaikan kriisit ja muutokset
Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös työpaikkojen arjessa. Muutosten kohtaaminen vaatii psyykkistä tukea ja keskustelua sekä kykyä sopeutua ja oppia. Hyvä valmistautuminen edesauttaa muutosten onnistumista. Muutostilanteessa työntekijöiden hyvinvointia voidaan huomioida viestinnällä ja huomioimalla työntekijöiden tarve osallisuudelle ja tuelle. Johdon rooli mielekkään muutoksen läpiviemisessä on merkittävä.
Työelämän kriisejä ovat kahdenlaiset muutostilanteet: kehityskriisit ja traumaattiset kriisit. Molemmat voivat koskettaa niin yksittäistä työntekijää kuin koko työyhteisöä.
Työpaikalle tarvitaan erityisesti traumaattisten kriisien varalle suunnitelma: suunnitelmallinen kriisinhallintavalmius on ennakoimista ja helpottaa kriisien käsittelyä ja purkamista.
Ensiapupaketissa käsitellään työttömyyden tai työttömyysuhan näkökulmasta terveyttä, mielenterveyttä, taloutta sekä työnhakua. Sen käytännön vinkit auttavat arjessa selviytymistä.
Erilaiset muutokset kuuluvat työpaikoille. Muutokset eivät aina ole helppoja, mutta hyvä valmistautuminen edesauttaa muutoksen onnistumista. Myös mahdollisten kriisien varalle tulee laatia toimintasuunnitelma.
Pitkäaikainen ylikuormitus töissä voi johtaa työuupumukseen. Usein työuupumus syntyy, kun työtilanne ylittää ihmisen voimavarat. Olennaista on kuormitusoireiden varhainen tunnistaminen ja työtilanteen keventäminen.
Työpaikkakiusaaminen ei ole mikä tahansa konflikti työyhteisössä, vaan järjestelmällistä ja pidempiaikaista henkistä väkivaltaa. Mitä nopeammin työnantaja puuttuu kiusaamiseen, sitä nopeammin se todennäköisesti saadaan loppumaan.
Jo muutaman kuukauden kiusatuksi tuleminen alkaa vaikuttaa haitallisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Ensimmäiset reaktiot ovat tyypillisiä stressioireita, kuten keskittymis- ja univaikeuksia, hermostuneisuutta ja masennusta.