Hyvä mielenterveys voi suojata väkivaltaiselta radikalisoitumiselta
Kun ihminen kokee merkityksettömyyttä, ulkopuolisuutta tai elämänhallinnan vaikeuksia, väkivaltaiset ideologiat voivat tarjota näennäisen suunnan. Mielenterveys ja resilienssi tukevat kykyä käsitellä pettymyksiä rakentavasti ja löytää myönteisiä keinoja selviytyä – yksin ja yhteisönä.
Miksi jotkut ajautuvat väkivaltaisten ideologioiden pariin? Usein taustalla on inhimillisiä tarpeita: halu kuulua joukkoon, kokea merkityksellisyyttä ja löytää elämälle suunta. Kun elämä tuntuu raskaalta ja ulkopuolisuuden tunne kasvaa, radikaalit ryhmät voivat tarjota yhteisöllisyyttä ja näennäisesti selkeän suunnan.
Radikalisoituminen on monesta yksilöllisestä tekijästä johtuvat prosessi, joka voi äärimmillään johtaa ektremistiseen toimintaan, eli aatemaailmalla perusteltuun väkivallan käyttöön.
Tunteisiin vetoavat tarinat vetävät ekstremististen aatemaailmojen pariin
Väkivaltaiset narratiivit perustuvat siihen, että ne selittävät maailman vääryyksiä yksinkertaisilla viholliskuvilla. Ne ammentavat uhkakuvista ja salaliittoteorioista rakentaen vastakkainasetteluja ja jyrkkiä jakolinjoja.
Sosiaalinen media on tehokas alusta tällaisten viestien levittämiseen, ja tekoäly antaa ekstremistisille ryhmille välineet manipuloivien sisältöjen tuottamiseen. Taidokkaasti rakennetut viestit vetoavat tunteisiin, herättävät pelkoa ja vihaa sekä sumentavat kriittistä ajattelua.
Heikolla hetkellä ekstremististen ryhmien tarjoama maailmankuva voi tuntua samaistuttavalta. Se tarjoaa selityksen omille kokemuksille ja mahdollisuuden kuulua porukkaan, jolla on merkitykselliseltä tuntuva tehtävä.
Vaikka samanmielisen yhteisön löytäminen voi hetkellisesti vahvistaa tunnetta toimijuudesta, väkivaltaisen ideologian ympärille rakentuneet ryhmät eivät tarjoa sellaisia kokemuksia, jotka lisäävät hyvinvointia. Päinvastoin väkivaltaiseen toimintaan osallistuminen voi johtaa traumaattisiin kokemuksiin.
Mielenterveys radikalisoitumisen riskitekijänä
Maailman terveysjärjestön mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa voimavaransa, selviää arjen haasteista ja rakentaa mielekästä elämää. Resilienssi eli kyky palautua ja sopeutua on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Resilienssin on todettu suojaavan muun muassa ahdistukselta, masennukselta ja psyykkiseltä pahoinvoinnilta. Se on myös yhteydessä itsetuntoon ja positiiviseen sopeutumiskykyyn. Resilienssin puute puolestaan lisää sosiaalista haavoittuvuutta, eli alttiutta ulkoisten stressitekijöiden negatiivisille vaikutuksille.
Tutkimuksissa on havaittu, että väkivaltaiseen ekstremistiseen toimintaan syyllistyneillä esiintyy usein mielenterveysongelmia ja elämänhallinnan haasteita.
Mielenterveyden haasteet eivät yksin johda radikalisoitumiseen, mutta yhdistyessään muihin sosiaalisiin ongelmiin ja suojaavien tekijöiden puutteeseen ne voivat lisätä todennäköisyyttä ajautua radikalisoitumisen polulle etenkin, jos väkivaltainen ideologia näyttäytyy keinona kostaa koettuja vääryyksiä tai puolustautua uhkalta.
Vaikeudet ovat osa elämää, mutta mikä auttaa valitsemaan rakentavan suunnan?
Hyvä mielenterveys ja resilienssi tukevat kykyä arvioida tietoa kriittisesti sekä löytää myönteisiä selviytymiskeinoja ja ammentaa voimavaroja omasta lähipiiristä.
Resilienssi suojaa radikalisoitumiselta myös yhteisötasolla, sillä vahva yhteisö kykenee säilyttämään yhteyden haavoittuvassa asemassa oleviin jäseniinsä. Siksi yhteisöjen resilienssin ja mielenterveystaitojen vahvistaminen on tehokas keino edistää yksilöiden hyvinvointia.
Radikalisoituminen on monisyinen ilmiö, eikä siihen ole yhtä ratkaisua. Silti mielenterveydestä huolehtiminen ehkäisee monia siihen johtavia tekijöitä ja vahvistaa ihmisen kykyä kohdata elämän haasteita sekä tunnistaa haitallisia vaikuttamisyrityksiä.
Mielenterveys ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se on yhteiskunnallinen voimavara. Kun panostamme siihen, rakennamme turvallisempaa tulevaisuutta meille kaikille.