Terrorismin uhrien ja selviytyjien psykososiaalisen tuen tarve
Yksi RE-MAP-hankeen tavoitteista oli kartoittaa terrorismin uhrien ja selviytyjien tuen tarvetta. Terrorismin uhrien tuki on osa kansainvälistä EU Knowledge Hub on Prevention of Radicalisation työtä, jossa RE-MAP-hanke on ollut mukana. Hankkeen ohella syntyi opinnäytetyö "Terrorismin uhrien ja selviytyjien psykososiaalisen tuen tarve" (Oulun yliopisto 2025), jossa tarkasteltiin terrorismin uhrien ja selviytyjien kokemuksia psykososiaalisesta tuesta, sen auttavuudesta ja suosituksista. Seuraavassa psykososiaalisen tuen näkökulmia tiivistetysti.
Terrorismi määritellään toiminnaksi, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua. Sille ei kuitenkaan ole yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää. (Sisäministeriö, 2024)
Terrorismin päämääränä on horjuttaa yhteiskunnan rakenteita sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuuden tunnetta, ja sen vaikutukset näkyvät yksilöllisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa seurauksissa. Terrorismin uhrit, selviytyjät ja heidän perheenjäsenensä kohtaavat usein pitkäaikaisia psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita, minkä vuoksi psykososiaalisen tuen saatavuus ja laatu ovat keskeisiä.
Terrorismin uhrit, selviytyjät ja heidän perheenjäsenensä kohtaavat usein pitkäaikaisia psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita, minkä vuoksi psykososiaalisen tuen saatavuus ja laatu ovat keskeisiä.
Terrorismin vastaisen direktiivin mukaan terrorismin uhreiksi määritellään henkilöt, joille on aiheutunut fyysistä, psyykkistä, emotionaalista tai taloudellista vahinkoa terrorismin aiheuttamana tai henkilö, joka on menettänyt perheenjäsenensä terrori-iskussa. Terrorismin uhreista käytetään myös sanaa ”selviytyjä”, joka tukee ja arvostaa heidän selviytymistään. (EU Centre of Expertise for Victims of Terrorism, 2021)
EU:ssa on voimassa vuodesta 2017 alkaen terrorismidirektiivi. Sen lisäksi, että direktiivissä jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään rangaistavaksi terrorismiin liittyvät toimet, siihen sisältyy myös säädöksiä uhrien auttamisesta ja oikeuksista. Direktiivin uhreille määrittelemät oikeudet ovat pitkälti samoja kuin EU:n rikosuhridirektiivissä säädetyt oikeudet, mutta joiltain osin ne menevät pidemmälle. Direktiivi muun muassa edellyttää valmiusjärjestelmän laatimista, jotta apu uhreille sekä perheenjäsenille olisi välittömästi saatavilla iskun jälkeen ja niin kauan sen jälkeen kuin se on tarpeellista. (2012/29/EU; Rikosuhripäivystys, 2025)
Psykososiaalinen tuki
Psykososiaalisten menetelmien käsitteistö ei ole täysin vakiintunutta Suomessa eikä kansainvälisesti, mutta äkillisten järkyttävien tilanteiden psykososiaaliseen tukeen kuuluvat terveydenhuollon akuutti kriisityö ja sosiaalihuollon sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettu välitön tuki (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023). Psykososiaalisen tuen ylätermi kattaa toimia, jotka ulottuvat välittömästi hyvinvointia lisäävästä ja käytännön avusta aina pitkäaikaiseen psykologiseen tukeen ja erityiseen trauman hoitoon (Stene ym., 2022).
Euroopan komissio (2024) on julkaissut ohjeistuksen terrorismin uhrien tarpeisiin vastaamisesta. Tuen näkökulmasta on huomioitava, että uhrien tarpeet ovat moninaisia ja heidän tukiverkostossaan tulisi olla eri alojen ammattilaisia, kuten lainopillisia avustajia, sosiaalityöntekijöitä sekä traumaan perehtyneitä asiantuntijoita. Psykososiaalisessa tuessa painottuvat psykologinen tuki sekä traumatietoisuus.
Psykososiaalinen tuki vaihtelee eri maiden käytäntöjen mukaan, mutta EU säännösten myötä myös yhtenäistämistä on tapahtunut (Dyregrov ym. 2019). Kussakin maassa psykososiaalinen tuki rakentuu maan terveydenhuollon mukaan, mutta erityisesti pitkäaikaisen tuen osalta tulisi olla maiden välistä yhteistyötä, koska pitkäaikainen tuki toteutuu usein henkilön kotimaassa (Stene ym., 2022).
Suomessa terrori-iskujen kaltaisissa tilanteissa uhreiksi joutuneet ovat oikeutettuja psykososiaalisen tuen palveluihin, jotka ovat lakisääteisiä ja maksuttomia. Näiden palveluiden järjestäminen kuuluu kuntien vastuulle. Palvelut koostuvat kiireellisestä sosiaalityöstä sekä akuutista kriisi työstä. (Oikeusministeriö, 2021)
Terrorismin uhrien tuen tarpeen kartoitus
Terrorismin uhrien ja selviytyjien kokemuksia psykososiaalisesta tuesta, sen auttavuudesta ja kehittämistarpeista kartoitettiin opinnäytetyössä ”Terrorismin uhrien ja selviytyjien psykososiaalisen tuen tarve” (Oulun yliopisto, 2025).
Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kuutta selviytynyttä ja uhrin lähiomaista EU-alueelta. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä MIELI ry:n RE-MAP-hankkeen kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineiston keskiössä on haastateltavien kokemus psykososiaalisesta tuesta ja siitä, millainen tuki on auttavaa ja mitä tulisi huomioida jatkossa. Tärkeä painotus oli juuri terrorismin uhrien ja selviytyjien näkökulman esiin tuomisessa.
Näkökulmia psykososiaaliseen tukeen
Psykososiaalinen tuki ja sen mallit ovat kehittyneet vuosien saatossa. Malleja on kehitetty moniportaisiksi ja ne pyrkivät tunnistamaan henkilöt, jotka tarvitsevat aktiivisempaa jatkotukea, esimerkiksi jo taustalla olevien psykososiaalisten riskitekijöiden vuoksi.
Tuki voidaan jakaa ajallisesti välittömään tukeen (ensimmäinen viikko), keskivaiheen tukeen (yhdestä viikosta yhteen tai kahteen kuukauteen) ja pitkäaikaiseen tukeen (kahdesta kuukaudesta eteenpäin). Keskivaiheen ja pitkäaikaisen tuen raja ei ole selkeä, ja siihen liittyy esimerkiksi kysymys seurannan kestosta ja siitä, millaisia tarpeita eri ihmisryhmillä on eri ajanjaksoina. (Dyregrov ym., 2019)
Käytännössä tuen haasteeksi nousevat riittämätön tieto palveluista, tuen oikea-aikaisuus ja kohtaamattomuus tarpeen ja tarjonnan välillä. Terrorismin uhrien ja selviytyjien kohdalla tämä voi johtaa siihen, että tukea ei saa lainkaan tai sen saaminen pitkittyy. Haaste tulee esiin erityisesti pitkäaikaisen tuen kohdalla, kun puolestaan akuuttivaiheen tukea on saatavilla. Tärkeässä roolissa on viestintä ja riittävän, oikean aikaisen tiedon välittäminen saatavilla olevasta psykososiaalisesta tuesta myös pitkällä aikavälillä.
Tärkeään rooliin nousee viestintä ja miten riittävä tieto saatavilla olevasta psykososiaalisesta tuesta saavuttaa ihmiset oikea-aikaisesti ja myös pitkällä aikavälillä.
Psykososiaalisen tuen tulisi kattaa erilaisia tukimuotoja, jotka pystyvät huomioimaan yksilölliset tilanteet. Usein tarvetta voi olla samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalityölle, oikeudelliselle avulle sekä psykologiselle tuelle. Yksilöllisen tilanteen huomioinen tarkoittaa myös yksilön kokemuksen validointia ja tilanteen ainutlaatuisuuden huomioon ottamista. Kohtaamisessa painottuvat luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentaminen, arvokas kohtaaminen, läsnäolo ja kuuntelu. Psykososiaalisessa tuessa tulisi huomioida yksilön kohtaaminen, sen sijaan että se rajoittuisi vain tiettyihin hoitomalleihin tai menetelmiin.
Yksilöllisen tilanteen huomioinen tarkoittaa myös yksilön kokemuksen validointia ja tilanteen ainutlaatuisuuden huomioon ottamista.
Tärkeäksi näkökulmaksi nousee traumatietoisuuden ja traumainterventioiden saatavuuden vahvistaminen, jotka tukevat traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa ja hoidossa. Traumatietoisuuden lisäämisen katsottiin olevan yleisesti tärkeää sekä uhrien että heitä auttavien henkilöiden keskuudessa. Näkökulmaa tukee myös tutkimus siitä, että traumaperäinen stressihäiriö on yleisin psyykkinen seuraus terrorismin uhreilla, heidän lähiomaisillaan sekä heitä auttaneilla ammattilaisilla (Rigutto ym., 2021).
Yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi ja suositukseksi nousee matalan kynnyksen vertaistuen mahdollistaminen ja etenkin ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät, joissa yhdistyy sekä psykoedukaatio että mahdollisuus tavata ja olla yhdessä muiden samankaltaisen kokemuksen jakaneiden kanssa. Vertaistukimallien tarjoaminen on tärkeä psykososiaalisen tuen muoto terrorismin uhreille ja selviytyjille. Vertaistuen rinnalle tärkeäksi näkökulmaksi nousee myös yhteiskunnallinen muistaminen ja sen mahdollistaminen.
Yhteiskunnallinen muistaminen ja sen mahdollistaminen koetaan tärkeäksi psykososiaalisen tuen rinnalla.
Tiivistetysti psykososiaalinen tuki tulisi ymmärtää monitasoisena ja yksilöllisesti muokattavana kokonaisuutena, johon voi sisältyä ohjattua vertaistukea, ohjausta ja tarvittaessa psykologista tukea. Psykososiaalisen tuen tukiverkostosta tulisi olla riittävästi tietoa saatavilla. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen sekä tuen saatavuuden selkeyttäminen ovat tärkeää, jotta yksikään uhri tai selviytyjä ei jäisi ilman tarvitsemaansa tukea.
Dyregrov, A., Barrett, A., Wittrup Djup, H., Watkins, J. (2019). Learning from a decade of terror in European cities: Immediate, intermediate and long-term follow-up. ResearchGate.
European Commission (2024). Responding to the needs of victims of terrorism. EU Centre for Victims of Terror.
EU Centre of Expertise for Victims of Terrorism (2021). Handbook Victims of Terrorism Finland.
Oikeusministeriö (2021). Terrorismin uhrien tiedontarpeisiin varautuminen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162928
Rigutto, C., Sapara, A.O., Agyapong, V.I.O. (2022). Anxiety, Depression and Posttraumatic Stress Disorder after Terrorist Attacks: A general Review of the Literature. Behavioral Science, 11.
Rikosuhripäivystys (2024). Erilaisia rikoksia – Terrorismi. https://www.riku.fi/erilaisiarikoksia/terrorismi/
Sisäministeriö (2024). Terrorismin torjunta. https://intermin.fi/poliisiasiat/terrorismin-torjunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (2023). Psykososiaalisten menetelmien käsitteidentäsmentämistarpeet, niihin kuuluvien hoitomuotojen käyttö ja toteutus sekä toimenpiteet niidensaatavuuden turvaamiseksi. Selvitys+psykososiaalisista+menetelmist%C3%A4+090223.pdf
Stene, L., Vuillermoz, C., Overmeire, R., Bilsen, J., Dückers, M., Nilsen, L., Vandentorren, S. (2022). Psychosocial care responses to terrorist attacks: a country study case of Norway, France, and Belgium. BMC Health Services Research.