Vastauksia kysymyksiin MIELI ry:n toiminnasta ja taloudesta

MIELI ry:stä ja sen taloudenpidosta alettiin käydä kriittistä keskustelua vuonna 2024 sen jälkeen, kun järjestö osallistui aktiivisesti keskusteluun sote-järjestöjen valtionavustusten leikkauksista ja niiden vaikutuksista järjestön työhön.  

Keskustelu sai somealusta X:n käyttäjiä tutkimaan MIELI ry:n tilinpäätöksiä, jotka järjestö julkaisee joka vuosi verkkosivuillaan. Alustalla kysyttiin, miksi MIELI ry oli myöntänyt 400 000 euron pääomalainan Kanresta Oy:lle, ja miksi järjestö oli myynyt Helsingissä Ratamestarin kadulla sijainneen toimitilan. Kysymyksiin vastattiin järjestön verkkosivuilla.

Ilta-Sanomat on uutisoinut lokakuussa 2024 ja syyskuussa 2025 MIELI ry:n Kanrestalle myöntämästä pääomalainasta. Erityisesti uutisten otsikot ovat olleet harhaanjohtavia, ja niiden perusteella on syntynyt virheellisiä käsityksiä MIELI ry:n taloudenpidosta.

Uutisoinnin pohjalta käydyissä keskusteluissa on luultu virheellisesti, että MIELI ry olisi käyttänyt pääomalainaan valtionavustuksia tai lahjoitusvaroja. Tämä ei pidä paikkaansa. Pääomalainaan käytettiin järjestön omaa pääomaa. Avustukset ja lahjoitukset käytetään aina siihen toimintaan, johon ne on saatu.

MIELI ry:n taloushallinto tarkastetaan säännöllisesti, ja kaikista taloutta koskevista tarkastuksista on saatu hyvät arviot.

Kyseenalaistavia väitteitä MIELI ry:n toiminnasta on esitetty ensisijaisesti sosiaalisen median kanava X:ssä ja Ilta-Sanomissa. Väitteitä on esitetty tyypillisesti sen jälkeen, kun MIELI ry tai muut sote-järjestöt ovat kritisoineet järjestöjen valtionavustusten leikkauksia.

Keskusteluiden aikajana löytyy alapuolelta.

23.7.2024

MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, millaisia vaikutuksia sote-järjestöjen avustusten leikkaamisella olisi niiden toimintaan.

X-alustalla kysytään, miksi MIELI ry tarvitsee valtionavustuksia, vaikka sen toiminnassa on mukana vapaaehtoisia. MIELI ry:n henkilöstökuluista ja Pasilan toimitilojen myymisestä esitetään kriittisiä kysymyksiä.

7.10.2024

MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallitus leikkaa MIELI ry:n rahoitusta 450 000 eurolla.

X-alustalla alkaa keskustelu, jossa toistuvat heinäkuussa esitetyt kysymykset MIELI ry:n valtionavustusten tarpeesta sekä Pasilan toimitilojen myymisestä. Lisäksi alustalla esitetään kysymyksiä Kanresta Oy:lle myönnetystä pääomalainasta.

11.10.2024

Ilta-Sanomat uutisoi MIELI ry:n tilinpäätöstiedoista somekeskustelun pohjalta.

Uutisen harhaanjohtava otsikko aiheuttaa virheellisen käsityksen, että MIELI ry olisi käyttänyt lahjoitus- ja avustusvaroja väärin. MIELI ry oikoo väärinkäsityksiä verkkosivuillaan.

4.2.2025

Ilta-Sanomat uutisoi MIELI ry:n saamista STEA-avustuksista. Jutussa kysytään, miksi MIELI ry on puhunut leikkausten vaikutuksista, kun avustusten kokonaismäärä näyttää kasvaneen.

MIELI ry:n vuoden 2025 avustuksia sekä leikattiin että kasvatettiin. Leikkaus kohdistui yleisavustukseen ja kohdennettuihin toiminta-avustuksiin, joita on myönnetty muun muassa kriisityöhön ja itsemurhien ehkäisyyn. Leikkaus oli yli 500 000 euron suuruinen.

Uutta rahoitusta myönnettiin Sekasin-chatin ylläpitoon sekä ikääntyneiden mielenterveyttä tukevaan kolmivuotiseen hankkeeseen, joka toteutetaan yhdessä joidenkin MIELI ry:n jäsenyhdistysten kanssa. MIELI ry koordinoi Sekasin-chatin työtä, joten nämä avustukset maksetaan MIELI ry:lle, mutta raha jakautuu usealle toimijalle. Sama koskee yhteishankkeita.

18.8.–1.9.2025

Sote-järjestöt vastustavat niiden valtionavustuksiin ehdotettuja uusia 100 miljoonan euron leikkauksia ja järjestävät 1.9.2025 mielenosoituksen.

X:ssä herää uudelleen kriittistä keskustelua sote-järjestöjen rahoituksesta.

5.9.2025

Ilta-Sanomat uutisoi MIELI ry:n Kanrestalle myöntämään pääomalainaan tehdystä 50 %:n alaskirjauksesta.

MIELI ry vastaa uutisen harhaanjohtavan otsikon aiheuttamiin väärinkäsityksiin verkkosivuillaan.

11.9.2025

Ilta-Sanomat uutisoi kolmen kokoomuksen kansanedustajan reaktioista median aikaisempaan uutiseen.

12.9.2025

Ilta-Sanomat uutisoi, että myös Kanrestan muut taustajärjestöt ovat myöntäneet yritykselle pääomalainan.

Kanresta Oy on ravintola-alalla toimiva yhteiskunnallinen yritys, jonka tehtävänä on tuottaa varoja sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Sen omistaa Suomen Kansanterveysyhdistys (SKTY), jonka jäseninä on neljä sote-alan järjestöä: Vanhustyön keskusliitto, Sydänliitto ja Lastentautien tutkimussäätiö ja MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Kanresta on tehtävänsä mukaisesti tuottanut lisärahoitusta perustajajäsenilleen vuodesta 1994 lähtien. Sen omistava SKTY on jakanut pelkästään viimeisen 15 vuoden aikana järjestöjen työhön lähes 20 miljoonaa euroa. MIELI ry on saanut yritykseltä vuosittain 250 000–300 000 euroa tuottoa mielenterveystyön rahoittamiseen.

Ennen koronapandemiaa Kanresta oli vakavarainen yritys. Pandemia oli ravintola-alalle tunnetusti vaikea, ja myös Kanrestan vakavaraisuus kärsi rajusti. Taustajärjestöt arvioivat Kanrestan toimintakykyiseksi, ja kukin niistä päätti antaa sille pääomalainan, jolla vältettiin yrityksen ajautuminen selvitystilaan.

MIELI ry myönsi Kanresta Oy:lle vuosina 2021 ja 2022 yhteensä 400 000 euron pääomalainan. Lainaan käytettiin järjestön omaa pääomaa, ei valtionavustuksia tai lahjoitusvaroja. Lainan myöntämisen taustalla olivat laskelmat siitä, että yritys pystyy vaikeiden vuosien jälkeen toipumaan ja maksamaan pääomalainan korkoineen takaisin.

MIELI ry uskoo, että Kanresta alkaa taas tuottaa rahaa omistajilleen, kun se pääsee vaikeiden aikojen yli. Olisi taloudellisesti lyhytnäköistä ajaa voittoa tuottanut yritys alas väliaikaisten vaikeuksien vuoksi.

Osakeyhtiölaissa on säädetty, että pääomalainojen tulee olla vakuudettomia.

MIELI ry ei ole lainannut lahjoitus- tai avustusrahoja Kanrestalle. Lahjoitukset ja avustukset käytetään siihen toimintaan, mihin ne on haettu tai lahjoitettu.

Pääomalainaan käytettiin 400 000 euroa omaa pääomaa, jota MIELI ry:lle on kertynyt 128-vuotisen historiansa aikana sijoitustuotoista sekä kiinteistöjen kuten Veikkolan parantolarakennusten ja tonttien myynnistä. Veikkolan parantola rahoitettiin 1920-luvulla myymällä kirjekuorensulkijoita sekä ottamalla lainaa.

Ei tarkoita. MIELI ry uskoo Kanrestan maksavan pääomalainan korkoineen takaisin. Alaskirjaus tehtiin hyvän kirjanpitotavan mukaisesti, koska takaisinmaksu viivästyy odotetusta.

MIELI ry oli alun perin varautunut siihen, että lainan takaisinmaksu alkaa vuonna 2026. Arvio on sen jälkeen tarkentunut, ja takaisinmaksun arvioidaan alkavan 2028–2029.

Jos pääomalainan summa olisi käytetty perustoiminnan rahoittamiseen, se olisi tullut käytetyksi hyvin, mutta vain kerran. Summan käyttämisellä Kanrestan pääomalainaan pyrittiin turvaamaan järjestön rahoitusta myös tuleville vuosille.

Kanresta Oy on ollut taustajärjestöilleen tuottava varainhankinnan väline. MIELI ry sai ennen koronapandemiaa Kanrestalta vuosittain 250 000–300 000 euroa. MIELI ry uskoo, että Kanresta alkaa taas tuottaa rahaa omistajilleen, kun se pääsee vaikean ajan yli.

Yritystoiminta on järjestöille yksi keino hankkia rahoitusta työhönsä tilanteessa, jossa järjestöjen valtionavustuksia on leikattu merkittävästi. Sote-järjestöjen avustuksia on päätetty leikata kolmanneksella vuosina 2025–2027.

Kyllä voi, ja sillä on myös velvoite toimia niin. Avustuksia voi käyttää ainoastaan myöntäjän päättämään tarkoitukseen. Avustusvarat on pidettävä erillään omasta pääomasta, ja niiden käyttö on kyettävä osoittamaan kirjanpidossa. Tätä periaatetta valvotaan tarkasti.

MIELI ry:llä on hieman omaa varallisuutta puskurina yllättäviä tilanteita varten. Varallisuutta on kertynyt järjestön 128 vuoden historian aikana esimerkiksi kiinteistöjen myynnistä ja sijoitus- ja vuokratuotoista.

Avustusten myöntäjät kuten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) myös edellyttävät avustamiltaan järjestöiltä omarahoitusosuuksia.  MIELI ry:n ei siis olisi mahdollista toimia pelkästään avustusrahoilla ilman omaa varallisuutta ja varainhankintaa.

MIELI ry:llä on jonkin verran varallisuutta puskurina yllättäviä tilanteita varten. Puskurirahaa tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa avustuksista tai lahjoituksista kertyvä raha vähenee yllättäen esimerkiksi yleisen heikon taloustilanteen vuoksi, tai kun kehityshankkeen avustuskausi loppuu eikä hankkeessa kehitetylle toiminnalle ole vielä jatkorahoitusta.

MIELI ry:n oma varallisuus ei riitä toiminnan rahoittamiseen. Järjestö esimerkiksi

• tarjoaa välitöntä kriisiapua MIELI Kriisipuhelimessa kellon ympäri, tukee yhdistysten kriisivastaanottojen toimintaa eri puolilla Suomea sekä tarjoaa tukea chat-palveluissa ja vertaistukiryhmissä

• ylläpitää Itsemurhien ehkäisykeskusta ja kampanjoi itsemurhien vähentämiseksi

• kouluttaa kasvatus- ja sote-henkilöstöä ja tukee heidän valmiuttaan vahvistaa mielenterveyttä ja kohdata mielenterveyden haasteita

• vahvistaa kaikenikäisten mielenterveystaitoja avoimilla kursseilla esimerkiksi kansalaisopistoissa

• jakaa tietoa ja neuvoja mielenterveyden vahvistamisesta

• koordinoi Sekasin Kollektiivin ja Rikosuhripäivystyksen työtä.

MIELI ry:n auttamistyö ei ole eikä voi olla pelkästään vapaaehtoisten varassa.

Vapaaehtoiset antavat aikaansa omasta elämäntilanteestaan riippuen, ja heillä pitää olla mahdollisuus osallistua toimintaan omien aikataulujensa mukaan. Jotta palveluita voidaan pitää auki laajoilla aukioloajoilla, tarvitsee MIELI ry myös palkkasuhteessa olevia ammattilaisia.

Esimerkiksi MIELI Kriisipuhelinta voidaan pitää auki joka päivä kellon ympäri sen ansiosta, että palveluun vastaa myös palkkasuhteessa olevia kriisiauttajia. He kävivät vuonna 2024 yli puolet kaikista MIELI Kriisipuhelimen keskusteluista.

Kriisiauttaminen on haastavaa vapaaehtoistyötä, jonka organisoimiseen tarvitaan koulutusta, ammattilaisten tukea ja työnohjausta. Tästä vastaavat MIELI ry:ssä palkkasuhteessa olevat työntekijät.