Vastauksia kysymyksiin MIELI ry:n toiminnasta ja taloudesta

MIELI ry ei ole lainannut lahjoitus- tai avustusrahoja Kanrestalle. Lahjoitukset ja avustukset käytetään siihen toimintaan, mihin ne on haettu tai lahjoitettu.

Pääomalainaan käytettiin 400 000 euroa omaa pääomaa, jota MIELI ry:lle on kertynyt 128-vuotisen historiansa aikana sijoitustuotoista sekä kiinteistöjen kuten Veikkolan parantolarakennusten ja tonttien myynnistä. Veikkolan parantola rahoitettiin 1920-luvulla rahankeräyksellä, mm. myymällä kirjekuorensulkijoita.

Osakeyhtiölaissa on säädetty, että pääomalainojen tulee olla vakuudettomia.

Pääomalaina on syytä suhteuttaa tuotto-odotukseen: Suomen Kansanterveysyhdistys, joka omistaa Kanresta Oy:n, tuloutti ennen koronapandemiaa MIELI ry:n toimintaan vuosittain 100 000 – 500 000 euroa, useana vuonna yli 400 000 euroa. Vuosina 2004 – 2025 mielenterveyden tueksi saatu lisärahoitus oli yhteensä 5 663 000 euroa.

Yhteiskunnallisen yrityksen avulla on saatu mielenterveyden tueksi 5,7 miljoonaa euroa. 

Koronapandemian aikaan Kanresta Oy, kuten koko ravintola-ala joutui vaikeuksiin. Lähes 30 vuotta menestyksekkäästi toimineen yrityksen päästäminen konkurssiin ei olisi ollut vastuullista omistajapolitiikkaa. Lisäksi järjestöt olisivat menettäneet toimivan rahoituslähteen. Toiminnan turvaamiseksi kukin taustajärjestö myönsi 400 000 e pääomalainan.

Ravintola-alan toipuminen on ollut odotettua hitaampaa ja pääomalainan takaisinmaksu on siirtynyt, minkä vuoksi MIELI ry kirjasi 2024 tilinpäätöksessään puolet pääomalainasta alas.

Kanresta Oy on 1994 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka tehtävä on tuottaa rahoitusta taustajärjestöjensä työhön. Yhtiön omistaa neljän sote-järjestön muodostama Suomen Kansanterveysyhdistys SKTY. MIELI ry:n lisäksi jäseniä ovat Lastentautien tutkimussäätiö, Sydänliitto ja Vanhustyön keskusliitto. Kanresta Oy toimii ravintola-alalla ja sen juuret ovat sairaalakahviotoiminnassa. 

Ei tarkoita. MIELI ry uskoo Kanrestan maksavan pääomalainan korkoineen takaisin. Alaskirjaus tehtiin hyvän kirjanpitotavan mukaisesti, koska takaisinmaksu viivästyy odotetusta.

MIELI ry oli alun perin varautunut siihen, että lainan takaisinmaksu alkaa vuonna 2026. Arvio on sen jälkeen tarkentunut, ja takaisinmaksun arvioidaan alkavan 2028–2029.

Jos pääomalainan summa olisi käytetty perustoiminnan rahoittamiseen, se olisi tullut käytetyksi hyvin, mutta vain kerran. Summan käyttämisellä Kanrestan pääomalainaan pyrittiin turvaamaan järjestön rahoitusta myös tuleville vuosille.

Kanresta Oy on ollut taustajärjestöilleen tuottava varainhankinnan väline. MIELI ry sai ennen koronapandemiaa Kanrestalta vuosittain 250 000–300 000 euroa. MIELI ry uskoo, että Kanresta alkaa taas tuottaa rahaa omistajilleen, kun se pääsee vaikean ajan yli.

Yritystoiminta on järjestöille yksi keino hankkia rahoitusta työhönsä tilanteessa, jossa järjestöjen valtionavustuksia on leikattu merkittävästi. Sote-järjestöjen avustuksia on päätetty leikata kolmanneksella vuosina 2025–2027.

Kyllä voi, ja sillä on myös velvoite toimia niin. Avustuksia voi käyttää ainoastaan myöntäjän päättämään tarkoitukseen. Avustusvarat on pidettävä erillään omasta pääomasta, ja niiden käyttö on kyettävä osoittamaan kirjanpidossa. Tätä periaatetta valvotaan tarkasti.

MIELI ry:llä on hieman omaa varallisuutta puskurina yllättäviä tilanteita varten. Varallisuutta on kertynyt järjestön 128 vuoden historian aikana esimerkiksi kiinteistöjen myynnistä ja sijoitus- ja vuokratuotoista.

Monet avustusten myöntäjät myös edellyttävät avustamiltaan järjestöiltä omarahoitusosuuksia.  MIELI ry:n ei siis olisi mahdollista toimia pelkästään avustusrahoilla ilman omaa varallisuutta ja varainhankintaa.

MIELI ry:llä on jonkin verran varallisuutta puskurina yllättäviä tilanteita varten. Puskurirahaa tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa avustuksista tai lahjoituksista kertyvä raha vähenee yllättäen esimerkiksi yleisen heikon taloustilanteen vuoksi, tai kun kehityshankkeen avustuskausi loppuu eikä hankkeessa kehitetylle toiminnalle ole vielä jatkorahoitusta.

MIELI ry:n oma varallisuus ei riitä toiminnan rahoittamiseen. Järjestö esimerkiksi

• tarjoaa välitöntä kriisiapua MIELI Kriisipuhelimessa kellon ympäri, tukee yhdistysten kriisivastaanottojen toimintaa eri puolilla Suomea sekä tarjoaa tukea chat-palveluissa ja vertaistukiryhmissä

• ylläpitää Itsemurhien ehkäisykeskusta ja kampanjoi itsemurhien vähentämiseksi

• kouluttaa kasvatus- ja sote-henkilöstöä ja tukee heidän valmiuttaan vahvistaa mielenterveyttä ja kohdata mielenterveyden haasteita

• vahvistaa kaikenikäisten mielenterveystaitoja avoimilla kursseilla esimerkiksi kansalaisopistoissa

• jakaa tietoa ja neuvoja mielenterveyden vahvistamisesta

• koordinoi Sekasin Kollektiivin ja Rikosuhripäivystyksen työtä.

MIELI ry:n auttamistyö ei ole eikä voi olla pelkästään vapaaehtoisten varassa.

Vapaaehtoiset antavat aikaansa omasta elämäntilanteestaan riippuen, ja heillä pitää olla mahdollisuus osallistua toimintaan omien aikataulujensa mukaan. Jotta palveluita voidaan pitää auki laajoilla aukioloajoilla, tarvitsee MIELI ry myös palkkasuhteessa olevia ammattilaisia.

Esimerkiksi MIELI Kriisipuhelinta voidaan pitää auki joka päivä kellon ympäri sen ansiosta, että palveluun vastaa myös palkkasuhteessa olevia kriisiauttajia. He kävivät vuonna 2024 yli puolet kaikista MIELI Kriisipuhelimen keskusteluista.

Kriisiauttaminen on haastavaa vapaaehtoistyötä, jonka organisoimiseen tarvitaan koulutusta, ammattilaisten tukea ja työnohjausta. Tästä vastaavat MIELI ry:ssä palkkasuhteessa olevat työntekijät.

MIELI ry ei maksa kokouspalkkioita liittohallituksen jäsenille, puheenjohtajalle eikä kenellekään muulle. MIELI ry:n luottamushenkilöt toimivat vapaaehtoisina, eikä heille makseta palkkaa tai palkkiota. Myöskään puheenjohtajalle ei makseta luottamustoimestaan korvauksia.