Siirry sisältöön

Mielenterveysseuran ylin päättävä elin liittokokous pidettiin 30.8.2020 Helsingissä. Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja työvaliokunta kuusi kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta. Osa kokouksista pidettiin sähköisinä etäkokouksina.

Liiton johdossa tapahtui toimintavuonna muutoksia. Uutena liittohallituksen puheenjohtajana aloitti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Johtoryhmän jäsenistä eläkkeelle siirtyivät hallinto- ja viestintäjohtaja, joiden seuraajien rekrytointi käynnistettiin jo edellisvuoden puolella. Toiminnanjohtajana toimii valtiotieteiden lisensiaatti Sari Aalto-Matturi.

Henkilöstö

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n palveluksessa oli 2020 lopussa 153 työntekijää, joista vakituisessa työ-suhteessa oli 99 ja määräaikaisessa työsuhteessa 54 työtekijää. Kasvua edelliseen vuodenvaihteeseen oli viisi henkilöä. Henkilökunnasta oli naisia 117 ja miehiä 36.

Talous

Mieli ry:n toiminta on kasvanut viime vuosina. Liitteenä olevasta taulukosta ilmenee järjestön toiminnan kehittyminen vuosien 2014-2020 aikana. Panostukset oman varainhankinnan kehittämiseen ovat tuoneet tulosta ja varainhankinnan tuottojen kasvu on ollut voimakasta parin viime vuoden ajan. Varainhankinnan (keräykset, lahjoitukset, Mielinauha) tulos kasvoi toimintavuonna merkittävästi aikaisempiin vuosiin nähden lähinnä onnistuneen joulukeräyksen ansiosta.

Toteutunut2020201920182017201620152014
Tuotot (t€)14013148761430113388993287788631
Henkilöstön lkm1491481371261099398
Ay+Ak, STEA kpl10101213999
C, STEA kpl55688910
Muut avustukset kpl27313931231512
Muut kohteet kpl3333333
Yhteensä kpl45496055433634
Talous vuosina 2001-2020

Vuoden 2020 lopussa järjestön talous oli vakaalla pohjalla. MIELI ry:n Kirkkonummella omistamien kiinteistöjen myyntiä jatkettiin ja niistä saadut varat sijoitettiin sijoitusstrategian mukaisesti. Sijoitustoiminnassa painotetaan eettisiä kriteerejä ja sijoitusten arvopohjaa. Sijoitusten hoito on jaettu kahdelle varainhoitoyhteisölle. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä.

Varainhankinnan nettotuotto sisällytettiin liiton budjetointiprosessiin liittohallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän mukaan ns. vapaiden rahoituslähteiden arvioidusta nettotuotosta budjetoidaan 65 prosenttia ottaen huomioon tuottojen ajallinen kohdentuminen toimintavuoden aikana ja loput 35 prosenttia käytetään johtoryhmän päättämällä tavalla toimintavuoden aikana ilmeneviin käyttökohteisiin. Käyttämättä jäänyt osuus budjetoidaan seuraavalle toimintavuodelle.

Sivua muokattu 28.7.2023