Siirry sisältöön

MIELI ry:n mielenterveyttä edistävässä työssä vahvistetaan Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun kaikissa vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistään ennalta mielenterveyden ongelmia. Noin 15 vuoden kehittämistyön kuluessa MIELI ry:stä on muotoutunut johtava toimija suomalaisessa yhteiskunnassa mielenterveyden edistämisen ja erityisesti mielenterveysosaamisen teemoissa.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ levitti mielenterveysosaamista ammattilaisille neuvolatyöhön, varhaiskasvatukseen, kouluihin, nuorisoalalle ja kolmannelle asteelle sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Aikuistyössä keskeistä oli Mielenterveyden ensiapu –kokonaisuuden toiminta. Lisäksi painottuivat työelämän mielenterveyden edistämiseen liittyvä kehittämistoiminta sekä työ ikäihmisten mielenterveyden edistämisessä.

Koronakriisi koetteli toimintavuoden aikana mielenterveyttä ja mielen hyvinvoinnin edistämistyötä kaikissa ikäryhmissä. Toiminnassa keskeistä oli edelleen mielenterveyttä edistävän työn juurruttaminen toi-mintaympäristöihin ja rakenteisiin. Pandemian alkaessa resursointia kohdennettiin palvelemaan muuttunutta tilannetta.

Mieli kasvussa – lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mieli kasvussa – lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen kokonaisuudessa levitettiin mielenterveysosaamista ammattilaisille (neuvola, varhaiskasvatus, koulut, toinen ja kolmas aste, nuorisotyö). Koulutuksia ja kehittämistyötä kuljetettiin eteenpäin erillisillä, kohdennetuilla opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Opetushallituksen (OPH) rahoittamilla hankkeilla sekä omalla rahoituksella.

Infograafi lasten ja nuorten yksikön työn tuloksista. Sisältö avattu leipätekstissä.
MIELI ry kouluttaa kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia valtakunnallisesti.

Lasten ja nuorten aineistoja jalkautettiin valtakunnallisesti yhteensä lähes 18 000 kappaletta. Peruskouluihin ja varhaiskasvatukseen suunnattuihin koulutuksiin (lähi- ja verkkokoulutukset) osallistui lähes 2 000 kasvatus- ja opetusalan sekä oppilashuollon ammattilaista. Toiminta tavoitti myös suoraan 570 lasta ja nuorta.

Nuorisoalan osaamiskeskustoiminta

MIELI ry:n koordinoiman nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamon toiminta päättyi alkuvuodesta. MIELI ry sai jatkoa nuorisoalan osaamiskeskustoimintaan uudessa rahoitusrakenteessa (OKM), ja toiminta käyn-nistyi kolmessa osaamiskeskusyhteenliittymässä: Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa, Nuorisotyö kun-nissa ja Kohdennetussa nuorisotyössä.

Nuori mieli urheilussa -hanke

Hanke käynnistyi koronatilanteen takia viiveellä. Ohjausryhmä koottiin hankevalmistelussa mukana olleesta asiantuntijaryhmästä (Olympiakomitea, Suomen Valmentajat, Voimisteluliitto, Urheilupsykologien yhdistys ja Tampereen urheiluakatemia).

Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työ

Kouluttajaverkostoon liittyi vuoden aikana noin 100 uutta kouluttajaa. Verkostossa on yhteensä 550 kouluttajaa ja 20 kouluttajien kouluttajaa. Maakuntatyö jatkui aktiivisena myös koronapandemian aikana: tapaamisissa tavattiin sidosryhmiä, johtoa, esimiehiä, kouluttajia.

Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuus

Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuuteen kuuluvat Mielenterveyden ensiapu®1 ja 2 (MTEA 1 ja 2), Nuoren Mielen Ensiapu®(NMEA). MTEA-ohjaaja verkostossa on 700 ohjaajaa eri puolilla Suomea.
MTEA 1,2 ja NMEA koulutuksia (lähi- ja verkkokoulutukset) järjestettiin yhteensä 270 ja niihin osallistui noin 3600 henkilöä. Koulutuksia kohdennettiin myös heikoimmassa asemassa oleville.

Infograafi Mielenterveyden ensiapu -koulutusten tilastoista. Sisältö avattu leipätekstissä.
Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia järjestetään valtakunnallisesti.

Ohjaajille järjestettiin verkostopäiviä, työnohjauksellisia keskusteluja ja lisäkoulutuksia, joihin osallistui 270 ohjaajia. Verkostopäivät toteutettiin ensimmäistä kertaa täysin etäyhteydellä, joka vahvisti päiville osallistumista. Ohjaajakoulutuksen laatua ja koulutusten palauteprosessia kehitettiin. Myös ohjaajamateriaali päivitettiin ja sen saavutettavuutta kehitettiin. Koulutusten vaikutusten todentamista tehostettiin käynnistämällä MTEA1-koulutuksen vaikuttavuustutkimus.

Työelämän mielenterveyden edistäminen

Työikäisten mielenterveyden edistämistä vietiin eteenpäin Hyvän mielen työpaikka -hankkeella, Mieli työssä -koulutuksen kehittämisellä sekä Yrittäjien Hyvinvointi -toiminnalla. Hyvän mielen työpaikka merkin – kriteeristö valmistui ja Merkin sivusto ja sisältö julkaistiin verkossa. Merkki myönnettiin ensimmäisen vuonna yhdeksälle työpaikalle. Työelämän mielenterveyden edistämisen (Mieli työssä) sisältöjä kehitettiin vastaamaan työelämän tarpeisiin työntekijän, työyhteisön, esihenkilö- ja johtajatyön näkökulmasta.

Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen

Mielellään -verkoston koordinaatiovastuu ja verkoston kanssa toteutunut yhteinen toiminta. Verkoston laajentumisesta tehtiin vuoden lopussa päätös ja verkostoon liittyivät mukaan Ikäinstituutti ja Vanhustyön keskusliitto. Verkoston yhteinen materiaali päivitettiin ja Mielellään -verkosto toteutti Facebook-kampanjan, joka suunnattiin yli 70 vuotiaiden tavoittamiseksi. MIELI ry liittyi Eduskunnan Ikäverkostoon. Mieli-Ikä -lukupiirin opas ohjaajille valmistui ja ikäihmisille myös toteutettiin Mieli-Ikä -etälukupiiri ikäihmisille yhteistyössä Helsingin kaupungin palvelukirjaston ja kotipalvelun kanssa ikäihmisille sekä ikäihmisten kanssa työtä tekeville.

Sivua muokattu 28.7.2023