Aikuisten ja työelämän mielenterveystyö
Aikuisten ja työelämän mielenterveystyö organisoitiin vuonna 2021 MIELI ry:ssä omaksi osastokseen.
Aikuisten ja työelämän mielenterveystyö organisoitiin alkuvuonna omaksi osastokseen, jonka työn keskiössä ovat koulutukset, työkalut ja materiaalit sekä verkostotyö ja vaikuttaminen.
Työelämän mielenterveyden edistäminen laajeni huomattavasti uuden yksikön ja rekrytointien myötä.
Ajoitus oli oikea-aikainen, sillä pandemia on kasvattanut työelämässä tietoisuutta ja mielenkiintoa mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla. Toiminnan laajenemisen ansiosta pystyttiin yhtä aikaa kehittämään toimintoja ja tarjoamaan asiantuntijuutta työelämän verkostoihin ja työpaikoille.
Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia kehitettiin
Aikuisten mielenterveyden edistämisessä Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuus on tunnettu ja vakiintunut menetelmäperhe. Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuuteen kuuluvat Mielenterveyden ensiapu® 1 ja 2 (MTEA 1 ja 2) sekä Nuoren Mielen Ensiapu®(NMEA). MTEA-ohjaaja verkostossa on 655 ohjaajaa eri puolilla Suomea.
MTEA 1-, 2- ja NMEA-koulutuksiin osallistui yli 4 700 henkilöä, joista 58 prosenttia oli yksityishenkilöitä ja 42 prosenttia eri alojen ammattilaisia. Koulutuksia kohdennettiin myös haavoittuvissa tilanteissa oleville (noin 7,5 % osallistujista), varusmiehille sekä opiskelijoita ja maahanmuuttajia kohtaaville ammattilaisille.
MTEA-ohjaajakoulutuksiin oli enemmän tulijoita kuin koulutuksiin pystyttiin ottamaan. Ohjaajakoulutuksia toteutettiin 12, mikä ylitti asetetun tavoitteen kaksinkertaisesti. Ohjaajien verkostoitumista ja oppimista tuettiin verkostopäivillä.
Alueellisissa verkostokokouksissa suunniteltiin ja arvioitiin koulutustoimintaa ja koulutusten juurtumista.
Koulutusten juurtumista tuettiin erityisesti Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueilla. Uutena avauksena käynnistyi yhteistyö mielenterveysstrategian mielenterveysosaamisen, itsemurhien ehkäisyohjelman ja Tulevaisuuden sote-keskusohjelman valtionavustushankkeiden kanssa, joiden kautta saadaan myös kokemusta MTEA-koulutusten kiinnittymisestä uusiin hyvinvointialueisiin.
MTEA-ohjaajakoulutuksiin oli enemmän tulijoita kuin koulutuksiin pystyttiin ottamaan.
LähiTapiolan lahjoituksen myötä marraskuussa käynnistettiin MTEA-koulutusten levittämishanke Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueilla. NMEA-koulutusten levittämiseksi partiolaisille solmittiin yhteistyösopimus Suomen Partiolaisten kanssa.
MTEA-koulutusten laatua kehitettiin suunnitelmallisesti. MTEA1-koulutuksen arviointitutkimuksen loppuraportti ja suunnitelma koulutuksen kehittämiseen valmistuivat. MTEA1-kirja käännettiin ja painettiin ruotsiksi. MTEA2 -verkkokoulutuksen sisältöä päivitettiin yhteistyössä MHFA-Australian kanssa. Nuoren mielen ensiavun kehittämistyö jatkui. Ohjaajille luotiin verkkokoulutusten (MTEA1 ja MTEA2) järjestämiseen perehdytystallenteet, joiden avulla ohjaajat saavat osaamista verkkokoulutusten toteuttamiseen.
PASEK-hanke edisti maahanmuuttajien mielenterveyttä
Elokuun alussa käynnistyi PASEK-hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mielenterveyden edistäminen.
Ikääntyneiden mielenterveyden edistämisessä jatkui aikaisemmin käynnistynyt kehittämistyö, pilotoitiin Mieli-ikä Runopiiriohjaaja -koulutus ja viimeisteltiin koulutukseen liittyvä ohjaajan opas. Ikääntyvä mieli – mielenterveys ikääntyvän elämäntaitona -koulutus sekä koulutukseen liittyvä materiaali suunniteltiin ja pilotoitiin. Ikääntyneiden mielenterveyden edistämisessä tehtiinyhteistyötä Mielellään-verkoston kanssa.
Vuoden lopussa käynnistettiin kehittämistyö miesten näkökulmien vahvistamiseksi MIELI ry:n toiminnassa. Pohjalla oli havainto siitä, että mielenterveysteemat ja myös MIELI ry:n toimintatavoittavat naisia paremmin kuin miehiä.
Työelämäyksikkö aloitti toimintansa
Työelämän mielenterveys -yksikkö aloitti työnsä kesäkuussa. MIELI ry:n työelämätyö pyrkii lisäämään mielenterveyttä edistävien käytäntöjen vahvistumista työelämässä sekä kehittää ja levittää koulutusta tukemaan johdon ja työyhteisöjen mielenterveysosaamista. Koulutuksissa korostuu mielenterveyttä ja voimavaroja vahvistava näkökulma, jolle on yhteiskunnallista tilausta työelämässä. Koulutusten kysyntä kasvoi voimakkaasti syksyllä, jolloin toteutettiin 27 koulutusta 14 eri organisaatiossa.
Toimintavuoden loppuun mennessä Hyvän mielen työpaikka® -merkin oli saanut 31 organisaatiota, joissa työskentelee yhteensä noin 19 600 työntekijää.
Vuoden loppuun mennessä Hyvän mielen työpaikka® -merkin oli saanut 31 organisaatiota.
Yrittäjien hyvinvointikilta -nimikkeestä luovuttiin. Yhteistyössä yrittäjäverkostojen kanssa laadittiin suunnitelma kehitettävän verkkomenetelmän sisällöstä ja toteutuksesta. Yrittäjille suunnattuja hyvinvointikoulutuksia järjestettiin viisi ja niihin osallistui 72 henkilöä. Yhteistyötä tehtiin Yrittäjän Kriisikeskus -hankkeen, Helsingin yrittäjien Vahva yrittäjyys -hankkeen sekä Työterveyslaitoksen hankkeiden kanssa.
Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman osahanketta Mielenterveyden tuki työpaikalla – geneerinen malli mielenterveysyhteistyöhön toteutetaan yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on vuosien 2021–2022 aikana luoda toimintamalli henkistä työkykyä ja mielenterveyttä ennakoivasti tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin. Hankkeessa on rekrytoitu 25 pilottiorganisaatiota ja työterveyshuoltoa sekä tehty nykytilan kartoituskysely ja dokumenttien tarkastelu.
Keväällä käynnistettiin MIELI ry:n koulutuksen kehittäjät -ryhmän työskentely. Ryhmä laati koulutusstrategian vuosille 2021–2025 ja suunnittelee ja toteuttaa jatkossa strategian toimeenpanoa. Verkkokoulutuksia kehitettiin systemaattisesti.
Vaativat kohtaamiset asiakastyössä -koulutuksien kysyntä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2021. Nämä koulutukset suuntautuivat kaikille työntekijöille ja organisaatioille, jotka kohtaavat työssään haasteellisia tilanteita.
Koronapandemiasta johtuen kaikki koulutukset toteutettiin verkossa ja koulutuksista saatu hyvä palaute vahvisti ajatusta, että verkkokoulutukset tulevat olemaan jatkossakin vaihtoehtona lähikoulutuksien rinnalla.
Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2021.