Mielenterveyttä tuettiin lasten ja nuorten kasvuympäristöissä
Lapsia, nuoria ja perheitä autettiin vuonna 2022 juurruttamalla mielenterveystaitoja tukevia toimintoja eri ympäristöihin.
Lapset, nuoret ja perheet -osaston toiminta keskittyy mielenterveysosaamista vahvistavan toimintakulttuurin, mielenterveystaitoja ja resilienssiä tukevien toimintojen levittämiseen ja juurruttamiseen. Työtä tehdään neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, harrastustoiminnassa ja sosiaali- ja terveyssektorilla.
Korona-aika, Venäjän hyökkäyssota ja talouskriisi eli ns. kolmoiskriisi lisäsi erityisesti nuorten kokemaa kuormitusta sekä tarvetta mielenterveyden tukemiseen. Painopisteinä olivatkin lasten, nuorten ja perheiden selviytymisen tukeminen ja pärjäävyyden vahvistaminen ja ammattilaisten oma jaksaminen.
Vuoden aikana tavoitettiin ennätysmäärä eli noin 20 000 lasten, nuorten ja perheiden ympäristöjen ammattilaisia, muita toimijoita sekä vanhempia. Puheenvuorot tavoittivat myös verkostojen päättäjiä ja johtotasoa.
Vuonna 2022 tavoitettiin ennätysmäärä lasten, nuorten ja perheiden ammattilaisia, toimijoita sekä vanhempia.
Osaston asiantuntijat pitivät vuoden aikana myös puheenvuoroja erilaisilla foorumeilla, antoivat haastatteluita, tuottivat mielipidekirjoituksia ja olivat mukana valmistelemassa Nuorten hyvinvointiohjelmaa, joka on osa MIELI ry:n vaikuttamistyötä tulevalle hallituskaudelle.
Mielenterveysosaamista ja resilienssiä varhaiskasvatukseen ja kouluihin
Varhaiskasvatus- ja koulutyössä tarjottiin varhaiskasvatuksen, peruskoulujen sekä toisen asteen opetus-, ohjaus- ja oppilashuollon ammattilaisille ja johdolle monipuolista koulutusta ja kehitettiin sisältöjä ja materiaaleja tukemaan mielenterveysosaamista ja arjen työtä lasten sekä nuorten parissa. Toiminnoissa tavoitettiin yli 9 129 kasvatusalan ammattilaista.
Hyvän mielen lukio -koulutusmalli valmistui ja koulutuksen pohjalta pilotoitiin koulutussisällöt ammatillisiin oppilaitoksiin. Iloliike-hankkeen kautta vahvistettiin toisen asteen ja korkeakoulujen henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointiosaamista. Pidä huolta -hankkeen rahoituksella koulutettiin yli 1 800 yläkoulun ammattilaista. Hyvän mielen koulu -käsikirja päivitettiin.
Pidä huolta -hankkeen rahoituksella koulutettiin yli 1 800 yläkoulun ammattilaista.
Maahan muuttaneiden lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen koulutuksiin osallistui 434 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaista.
Hyvän mielen lukio -koulutus kehitettiin ja pilotoitiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään toisella asteella. Koulutusyhteistyötä toteutettiin kuntien lisäksi eri koulutusta tarjoavien tahojen, kuten Spesian, Lapin yliopiston ja HY+:n kanssa.
Koulutusten lisäksi vahvistettiin mielenterveyttä edistävän työn juurruttamista ja yhteistyötä kuntien Mielenterveyttä vahvistavan juurruttavien toimenpiteiden kehittämisyhteistyötä tehtiin muun muassa Kangasalan, Vantaan, Salon, Tampereen, Seinäjoen, Siilinjärven ja Saarijärven kanssa. Tiiviimpää mielenterveyttä edistävää yhteistyötä tehtiin lisäksi kahdeksan kunnan kanssa: Rovaniemen, Järvenpään, Iin, Muhoksen, Kuopion, Pälkäneen, Tuusulan ja Espoon. Pilotoinnissa oli mukana kuusikymmentä varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaista sekä 710 lasta ja nuorta.
Nuorisotoiminnassa uusi urheiluhanke
Nuoret ja mielenterveys -yksikön toiminnan ydintä on mielenterveyden vahvistaminen nuorisotyössä ja harrastustoiminnassa. Harrastustoiminnan rungon loi Nuori mieli urheilussa -kokonaisuus, jonka rinnalle käynnistyi uutena avauksena kehittämistyö harrastamisen ohjaajien osaamisen vahvistamiseksi osana Harrastamisen Suomen mallia.
Kokonaisuudessaan yksikön toiminnassa
- 114 koulutus-, työpaja- ja seminaaritilaisuutta
- 4 488 tavoitettua aikuista
- 28 tallennetta tai videota
- lähes 7 000 videoiden katselukertaa
Kouluttamisen rinnalla tehtiin kehittämistyötä läheisessä yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Kehittämistyöhön osallistui eri tavoin noin 460 henkilöä. Harrastustoimintaan liittyviä kehittämistyöpajoja toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston sekä yhdeksän kunnan harrastustoiminnan kanssa.
Nuori mieli urheilussa -verkkokursseja otettiin käyttöön kahden eri urheiluopiston valmentajakoulutusohjelmiin.
Vuoden aikana valmistui uusia koulutuksia ja työvälineitä. Mielenterveys voimaksi -kuvakorteista valmistui uudistettu 2.0 painos. KAMU Kaveri mielessä – Miten tuen kaveriani -tunnit ja ohjeistukset käännettiin ruotsin kielelle ja julkaistiin verkkosivuilla. Lisäksi kehitettiin NEPSYN MIELI – Miten tukea nepsynuorta koulussa tehtävässä työssä -koulutus ja Vahvuuspakka luonteenvahvuustyöskentelyn tueksi. Nuori mieli urheilussa -työssä valmistui kaksi erilaista verkkokurssia valmentajille.
Mielenterveysosaamisen juurtumista osaksi kohderyhmien toimintaa vahvistettiin seuraavasti: mielenterveyden edistämisen perussisällöt vietiin pysyväksi osaksi etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan perehdytyskoulutusrakennetta sekä sisällytettiin vastaavat sisällöt myös osaksi etsivän nuorisotyön käsikirjaa yhteistyössä INTO ry:n kanssa. Nuori mieli urheilussa -verkkokursseja otettiin käyttöön kahden eri urheiluopiston valmentajakoulutusohjelmiin. Olimme vuoden aikana mukana useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa.
Perheammattilaisten mielenterveysosaaminen vahvistui hankkeilla
Perheet ja mielenterveys -yksikön toiminta sisälsi Hyvän mielen perhe (HMP) -työn, Toimiva lapsi ja perhe (TLP) ja Lapset puheeksi (LP) -kotipesätyön sekä Tidig Insats – ja YLVA-hankkeet. Tavoitimme noin 2 700 ammattilaista ja toimijaa sosiaali-, terveys- ja sivistysaloilta sekä seurakunnan ja järjestöjen toiminnoista.
Yksikön keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa materiaalien ja koulutusten kautta perheiden parissa toimivien ammattilaisten mielenterveysosaamista, perheiden kohtaamisen taitoja sekä ennaltaehkäistä ylisukupolvisia ongelmia. Vaikuttamis- ja verkostotyötä tehtiin valtakunnallisesti ja kaksikielisesti.
Hyvän mielen perhe -kokonaisuudessa järjestettiin 12 koulutusta neuvolan terveydenhoitajalle ja perheohjaajille sekä toteutettiin muutama vanhempainilta. HMP-koulutusten kehittämiseksi koottu ohjausryhmätoiminta vahvistui moniammatillisen kehittämisryhmän kautta. Toimintavuonna päivitettiin neuvolatyöhön soveltuva Mielenterveyden käsi -juliste suomeksi ja ruotsiksi sekä pilotoitiin ensimmäinen vaihe monimuotoisten perheiden mielenterveyden tukeminen neuvolassa -koulutukseen. Neuvola 100 -juhlaseminaarissa Terveydenhoitajapäivillä työ sai näkyvyyttä myös puheenvuoron kautta.
Toimiva lapsi ja perhe -kehittämistyön fokus oli toimintamallin ja -koulutusten juurruttamisessa sekä koulutusten laadun ja arvioinnin kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa. TLP-kokonaisuuden juurruttamiseksi tehtiin yhteistyötä eri kuntien, hyvinvointialueiden ja oppilaitosten kanssa. Uusia Lapset puheeksi -kouluttajien kouluttajia valmistui 12. Valtakunnallisen LP -kouluttajaverkoston kouluttamana valmistui 972 uutta Lapset puheeksi -menetelmäosaajaa.
MIELI ry toimi päähakijana Lapset puheeksi menetelmän kansainväliseen ja kansalliseen levittämiseen haetussa Let’s Talk EU-hankkeessa, jolle komissio myös myönsi rahoituksen vuosille 2023-2025. Tidig Insats -hankkeessa järjestettiin ruotsinkielisille ammattilaisille suunnattu Lapset puheeksi -koulutus, osallistuttiin Bensowin säätiön järjestämään Lasten oikeuksien tapahtumaan, jossa toteutettiin työpajat, joissa oli 90 osallistujaa. Mediaan annettiin kaksi haastattelua YLE Vegalle ja kirjoitettiin kaksi mielipidekirjoitusta Hufvudstadsbladetiin.
Vuoden alussa yksikköön kiinnittyi STEA-rahoitteinen kolmivuotinen YLVA – Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukemisen hanke. Hankkeen tarkoituksena on perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen sekä ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy lisäämällä ammattilaisten ja vapaaehtoisten mielenterveysosaamista. Lisäksi järjestettiin Perheet yhdessä -tapahtuma (66 osallistujaa), osallistuttiin Familjekarneval-tapahtumaan (100 osallistujaa) sekä käynnistettiin verkkokurssin kehittäminen ammattilaisille. Teetimme kyselyn ylivelkaantuneille perheille, jossa vastaajia oli 572. Vastauksissa tuli näkyviin perheiden oma ääni haasteiden synnystä, kohtaamisesta ja ratkaisuista hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa rakentui laaja-alaiset verkostot keskeisten kumppanijärjestöjen sekä muiden teemaan kiinnittyvien tahojen kanssa. Sisällöt saivat myös medianäkyvyyttä.
Vanhempana tänään työssä tavoitettiin vanhempainiltojen kautta noin tuhat vanhempaa. Keväällä toteutettiin kolme Ukrainan kriisi -verkkovanhempainiltaa alle kouluikäisten, alakouluikäisten ja nuoruusikäisten vanhemmille. Lisäksi tuotettiin tukimateriaalia verkkosivuille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Syyskaudelle valmistui odotusajasta alakouluikään suunnatut vanhemmuusvideot suomen ja ruotsin kielellä. Samassa yhteydessä toteutettiin Kysy asiantuntijalta some-postaussarja. Katsojia videoilla oli syksyn aikana noin 10 000. Vanhemmuusaiheisia blogikirjoituksia ja artikkeleita julkaistiin MIELI ry:n verkkosivujen lisäksi muun muassa YLE Galaxin ja Kamalat äidit -verkoston sivuilla.
Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2022.